Venäjän lannoitteiden viennistä saamat tulot nousivat hintojen noustua jopa 70 prosenttia vuonna 2022, uutisoi Financial Times. YK:n mukaan viime vuoden ensimmäisten kymmenen kuukauden aikana maa vei lannoitteita jopa 16,7 miljardin dollarin edestä.
Vietyjen lannoitteiden määrä puolestaan putosi ainoastaan 10 prosenttia, vaikka asiantuntijat ennustivat viennin romahtavan Ukrainan sodan alettua.
Venäjän ruoan ja lannoitteiden vientiä ei ole asetettu kansainvälisten pakotteiden alaiseksi, sillä erityisesti köyhemmissä maissa tämä saattaisi aiheuttaa ruokaturvan vaarantumisen. Moskova onkin kasvattanut vientiään muun muassa Intiaan, Turkkiin ja Vietnamiin.
Pakotteiden puutteesta huolimatta sekä Venäjällä että EU:ssa ollaan oltu huolissaan siitä, että osa ostajista sekä heidän pankeistaan välttelee kaupankäyntiä Venäjän kanssa seuraamusten pelossa. Viime kuussa EU selvensikin olemassa olevaa pakotelinjaansa koskien venäläisten lannoitteiden ja maataloustuotteiden kauppaa.
Lannoitteiden hinnat alkoivat nousta kansainvälisillä markkinoilla jo ennen Ukrainan sotaa Venäjän rajoittaessa maakaasun vientiä. Maakaasu on typpilannoitteiden pääasiallinen raaka-aine. Eurooppalaisten typpilannoitteiden valmistus puolestaan kriisiytyi entisestään hyökkäyssodan alettua, kun rajusti noussut maakaasun hinta pakotti tuotantolaitoksia sulkemaan ovensa. Typpilannoitteet ovat elintärkeitä ruoantuotannolle.
Venäjän ei kuitenkaan ennusteta nauttivan lannoitekaupan korkeista tuotoista enää tänä vuonna. Syynä on Euroopan tavallista leudompi talvi, jonka ansiosta maakaasun hinta on kääntynyt laskuun. Kaasun hinta on jo sotaa edeltäneellä tasolla. Tämä puolestaan kannustaa eurooppalaisia typpilannoitteiden tuottajia aloittamaan tuotantonsa uudelleen.