Analyysi: Aluevaalit paljastavat puolueista erikoisia yhtäläisyyksiä – keskusta kertoi, mitä sote-piste tarkoittaa, vasemmistoliitto ja vihreät tulistuivat kikystä
Mitä tapahtuu, kun politiikasta riisutaan pois kaikki muu kuin sosiaalihuolto, terveyspalvelut ja palolaitokset?
Ylen historiallinen, ja ensimmäinen, kolmen puolueen puheenjohtajan aluevaalitentti antoi tästä kiintoisaa esimakua.
Jopa hallituksen riitapukarit eli vihreät ja keskusta joutuivat kamppailemaan selventääkseen, mitkä puolueiden näkemyserot aluevaaleissa ovat.
Vihreiden vt. puheenjohtajalla Iiris Suomelalla että keskustan puheenjohtajalla Annika Saarikolla on sama perusidea siitä, että palveluiden saatavuutta voidaan parantaa hyödyntämällä paikkakunnalta toiselle liikkuvia lääkäreitä tai psykologeja. Vastaanottoja voidaan helpottaa hyödyntämällä digi-palveluja entistä enemmän.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson lupasi alueiden lähipalveluiden säilyttämistä yhtä hanakasti kuin keskusta, jonka kärkiteemana lupaus jokaisen kunnan omasta sote-pisteestä on ollut jo kesästä lähtien.
Kiky kaivettiin naftaliinista
Äänekkäin väittely trion kesken syntyikin hoitajien ja koko sote-alan palkankorotuksista – asiasta, joka voi toki liittyä alan työvoimapulan ratkaisuun, mutta joista aluevaltuustot eivät päätä.
– Ilman rahaa työvoimapula ei ratkea. Meidän vastuumme on tehdä vastuullista talouspolitiikkaa, vaikka palkkaratkaisut tehdäänkin työmarkkinapöydissä, sanoi Suomela.
Saarikko kummasteli vaalikeskustelun ajautumista hoitajien juuri alkaneisiin palkkaneuvotteluihin.
Andersson näpäytti Saarikkoa muistuttamalla menneistä eli edellisen hallituskauden kilpailukykysopimuksesta.
– Silloin ei haitannut sekaantua työmarkkinaneuvotteluihin, Andersson tuohtui.
Erojakin löytyy – Vihreiden ydinteesinä mielenterveyspalvelut
Tenttivuoron aloittanut vihreät on vaaliasetelmassa muita tukalammassa tilanteessa, koska 21 alueen vaaleissa ei ole mukana puolueen ydinkannatusaluetta Helsinkiä.
Puheenjohtaja Maria Ohisaloa sijaistava Iiris Suomela toi voimakkaasti esiin matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden saatavuutta, ja puolue haluaa mielenterveyspisteen jokaiseen kuntaan.
Vihreät katsoo nopean keskusteluavun olevan myös keino ennaltaehkäistä vakavien mielenterveysongelmien syntymistä ja kalliin erikoissairaanhoidon kuormitusta.
Samasta syystä vihreät haluaa eroon pienituloisten sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista.
Suomelalle vaalikampanjan vieminen kunnialla läpi on tärkeä näytön paikka.
Vihreiden tavoite on, että jokaisella alueella päästään vähintään kuntavaalitulokseen eli 10,6 prosenttiin. Se olisi iso voitto, sillä vihreiden kannatus Ylen joulukuisessa mittauksessa oli 7,6 prosenttia. Suomela luottaa siihen, että vihreiden kannatus on aikaisemminkin parantunut ”gallupeista”.
Kovan tavoitteen saavuttamiseksi pitää erottua. Suomela joutui sotekeskustelussakin muistuttamaan puolueen tärkeimmästä syömähampaasta eli ilmastonmuutoksen torjumisesta.
Ilmastonmuutoksen torjumisen rooli tulee Suomelan mukaan esille esimerkiksi, kun alueet suunnittelevat isoja, hiilijalanjäljen kannalta merkittäviä hankintoja.
Vihreät on painottanut myös aluevaalien epäpoliittisuutta – sen mukaan puoluekisaa tärkempää on sote-uudistuksen sisältö eli palvelujen parantaminen.
Joku voisi lausua matalan kannatuksen yhteydessä ketusta ja pihlajanmarjoista, mutta samansuuntainen arvio vaalien epäpoliittisuudesta kuultiin vaalitutkija Sami Borgin suusta tammikuun alussa.
Borgin mukaan aluevaalien silmiinpistävä piirre on se, että ehdokkaissa on puolueiden omien politrukkien sijaan erityisen paljon sote-alan asiantuntijoita.
Andersson poistaisi Kela-korvaukset
Kannatusmittauksessa vasemmistoliitto on hitusen verran vihreitä edellä ja se kisaa näillä näkymin vaalituloksen viidennestä sijasta.
Puheenjohtaja Li Andersson nosti koko tentin ajan voimakkaasti esiin julkisten palveluiden ja etenkin perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevää merkitystä.
Keskittämistä vastustaessaan Andersson innostui välillä niin, että osa keskustalaisista saattoi höristää korviaan. Hän lupasi myös juhlallisen oloisesti puolustaa lähipalveluja ”kaikissa maakunnissa”. Aluevaaleissa tärkein poliittinen kilpailija voinee siis löytyä eri suunnalta kuin yleensä.
Vasemmistoliitolle sote-uudistuksen keskeisin tavoite on tasa-arvoistaa terveys- ja sosiaalipalveluita niin, että pienituloisilla olisi matalampi kynnys hakea ja saada apua. Yksi keino on asiakasmaksujen poistaminen eli maksuttomat palvelut.
Menetetyt rahat korvattaisiin hyvinvointialueille osin esimerkiksi yksityisen terveydenhoidon Kela-korvauksista, ne Andersson lopettaisi pienituloisille hyödyttöminä.
Anderssonin mukaan Kela-korvauksen tasoa on nipistetty niin, ettei se isoimillaankaan – noin satasella – auttaisi pienituloisten pääsyssä yksityiselle puolelle hoitoon tai hoivaan.
Vihreiden tavoin vasemmistoliitto antaisi maakunnille verotusoikeuden ja on valmis ohjaamaan rahaa sote-ammattilaisten palkkojen nostamiseen alan työvoimapulan hillitsemiseksi.
Keskusta käy toiveikkaana vaaleihin
Keskustalle aluevaalit ovat tuhannen taalan paikka voittaa viime vuoden kuntavaaleja kauniimpi kannatusprosentti ja kääntää kauan matanut kannatus nousuun.
Puheenjohtaja Annika Saarikko myönsi tentissä olevansa toiveikas, että aluevaalien tulos nousisi yli kuntavaalien 14,9 prosentin.
Vaikka toive toteutuisi, ollaan vielä kaukana puolueen päävastustajasta kokoomuksesta, joka on yli 21 prosentin suosiollaan kannatusmittauksen selkeä ykkönen.
Ei ihme, että Saarikko hakikin harmoniseen väittelyyn potkua studion ulkopuolelta – kokoomukselta.
Keskustan kampanjan ytimessä on ollut kesästä asti joka kunnan oma sote-piste. Puolueen nimittämä päävastustaja kokoomus taas on painottanut, että joka kunnan erillistä sote-keskusta tärkeämpää olisi se, mitä palveluita alueilla on.
Ei jäänyt epäselväksi, mihin suuntaan Saarikko viittasi puhuessaan ”hyväosaisuuden harhasta” tai siitä, miten palvelut tulee taata tasa-arvoisesti ”lompakon paksuudesta” riippumatta.
Samalla Saarikko joutui myös selventämään, mitä puolue on tarkoittanut puheillaan joka kunnan sote-pisteistä. Kyse ei Saarikon mukaan olekaan terveyskeskuksista tai kappalemääristä vaan ”peruspalveluista joista hyvinvointivaltio tunnistetaan”.
Keskusta lupaa, että jos se saa päättää, joka kunnasta löytyy sairaanhoitajan ja lääkärin vastaanotto, lasten neuvolat ja ikäihmisten hoivakoti sekä hammas- ja oppilashuolto.
Tuleeko Saarikon toivomasta vaalivoitosta pikkuruinen vai selvä pomppaus, se riippuu siitä, kuinka puolue saa aktivoitua kannattajansa tuntemattomissa vaaleissa uurnille.