Googlesta tuli maailman suosituin hakukone vuonna 2001. Ne suomalaiset, jotka oikeasti muistavat käyttäneensä Altavistaa tai Askjeevesia, ovat kohta kolmikymppisiä.
Tämä saattoi synnyttää Googlen pääkonttorissa vääränlaiseen turvallisuudentunteen.
Epäilemättä hakukoneen konepellin alla on tapahtunut vuosien kuluessa paljon, mutta käyttäjän näkökulmasta juuri mikään ei ole muuttunut. Ja miksi olisikaan, kun hakukone tuntui toimivan.
Talvella 2023 Google näyttää ensimmäistä kertaa haavoittuvalta. Internetinkäyttäjien mielenkiinnon vangitsi tutkimuskeskus OpenAI:n kehittämä Chat GPT.
Se on tekstiä tuottava tekoälybotti, joka tuntuu ymmärtävän ihmistä aivan uudella tavalla.
Linkkilistan sijasta selkokielinen vastaus
Siinä missä Googlen-hakukone antaa kysyjälle vastaukseksi linkkiluettelon klikkailtavaksi, Chat GPT muodostaa selkokielisen vastauksen.
Vastaus voi olla lyhyt essee vaikkapa Suomen valtiomuodosta tai ehdotus hyväksi pannukakkureseptiksi.
Kotitehtäviä tarkastavat opettajat säikähtivät pahanpäiväisesti tätä vastauksia suoltavaa bottia – mutta Googlen pääkonttorilla säikähdettiin vielä enemmän.
New York Times kirjoitti tuoreeltaan joulukuussa, että Chat GPT oli Googlelle ”code red” (siirryt toiseen palveluun).
Se tarkoittaa, että joku painoi paniikkinappulaa. Keskusteleva tekoäly saattaisi olla seuraava suuri mullistus – vähän samaan tapaan kuin Apple mullisti älypuhelimet ja Google hakukoneet. Jäisikö Google kehityksen jalkoihin kuten kännykkä-Nokia ja Altavista?
Kaiken huipuksi Googlen kanssa kilpaileva Microsoft asettui tukemaan Chat GPT:n kehittäjän OpenAI:n toimintaa. Tuosta yhteistyöstä kuullaan mahdollisesti lisää tänään illalla Suomen aikaa (siirryt toiseen palveluun).
Googlen vastaus
Eilen illalla Google julkisti oman keskustelevan tekoälynsä. Sen nimi on Bard.
Bardin on määrä tuottaa ”tuoreita ja korkealaatuisia vastauksia” käyttäjien kysymyksiin.
Se perustuu samaan LaMDA-kielimalliin (Language Model for Dialogue Applications) kuin Chat GPT. Tämä tarkoittaa, että todennäköisesti myös Bardin vastaukset muistuttavat niitä, joita netinkäyttäjät ovat ihastelleet parin kuukauden ajan.
Tässä vaiheessa on todettava, että Google on kehittänyt erilaisia tekoälyjä vuosien ajan ja hyödyntää niitä eri tavoin nettihakujen taustalla. Jopa Chat GPT-tekoälyn ytimessä on Googlen insinöörien kehittämää teknologiaa.
Googlea ei siis yllätetty housut kintuissa. Uusi tekoäly Bard on yhtiön mukaan testikäytössä – varsinainen julkaisuajankohta on ”lähiviikkoina”.
Sitä Google ei ole kertonut, missä muodossa uusi tekoälysovellus tultaisiin käyttäjille tarjoilemaan.
Sopiiko tekoälyn jaarittelu hakukoneeseen?
Ensivaikutelmani on, että aika huonosti.
Kun kysyin Chat GPT-tekoälyltä Suomen valtiomuodosta, sain lupaavan alun jälkeen tietoa Suomen kuningasperheestä, jolla on kuulemma nykyisin lähinnä seremoniallinen rooli.
#ChatGPTfails (siirryt toiseen palveluun)-aihetunnistella verkosta löytää paljon vastaavia virheitä.
Keskustelevan tekoälyn ongelma on myös se, että se ei kerro tiedon lähdettä. Yhtä lähdettä ei edes ole, koska tieto koostetaan internetin valtavista tietomassoista. Tällaisen teköälyn älykkyys on sitä, että se osaa päätellä, mitkä sanat näyttäisivät sopivan peräkkäin.
Eli mikä kuulostaa oikealta.
Tästä syystä epäilen, että Bard-tekoälykään ei sellaisenaan ilmestyisi Googlen hakusivulle. Hakukone on sentään Googlen ilmoitusmarkkinoinnin sydän, eikä yhtiö ota sen suhteen mitään riskejä.
Toisaalta tuoreimman tulosjulkistuksensa yhteydessä toimitusjohtaja Sundar Pichai lupaili, että käyttäjät voisivat pian käyttää yhtiön uusimpia ja vahvempia kielimalleja hakujen yhteydessä ”kokeellisilla ja innovatiivisilla tavoilla.”
Eilen hän kuvasi blogissaan tapaa (siirryt toiseen palveluun), joilla tekoälyä tullaan nettihakuihin liittämään:
”Onko pianonsoittoa helpompi oppia kuin kitaransoittoa, ja paljonko sitä täytyy harjoitella?”
Pichain esimerkissä musiikkikysymys tuotti hakutulosten ylle muutaman rivin verran tekstiä. *”*Joidenkin mukaan pianonsoittoa on helpompi oppia, koska sormien ja käsien liikkeet ovat luonnollisempia […] Toisten mukaan on sointujen oppiminen on helpompaa kitaralla ja…”
Toisaalta ja toisaalta.
Pichain mukaan tekoäly voi auttaa tuottamaan kysyjille näkemystä silloin, kun yhtä ainoaa oikeaa vastausta ei ole.
Hän ei kertonut, onko esimerkki aito, mistä tekoälystä esimerkissä oli kyse tai koska tällainen toiminnallisuus julkaistaisiin.
Ilmeistä kuitenkin on, että käyttäjien on syytä alkaa totutella tekoälybottien jaaritteluun.
Kuuntele Ylen Uutispodcast: Chat GPT:tä on kutsuttu tekoälyksi, jolta voi kysyä mitä tahansa, mutta jonka puolesta pitää tarkistaa faktat.
Voit keskustella aiheesta 8.2. klo 23.00 asti.