Asiantuntija: Alakoulun ylemmillä luokilla murrosikä alkaa jo näkyä, siksi sukupuolineutraalit kisat ovat ongelmallisia
Pojilla on yleisurheilussa monia etuja tyttöihin nähden, eivätkä kaikki liity biologiaan, arvioi liikuntafysiologian asiantuntija.
Alakouluikäisten sukupuolineutraalit yleisurheilukisat ovat herättäneet kiivasta keskustelua. Helsingin ruotsinkielisten alakoulujen kesken pidettiin syyskuun alussa yleisurheilukisat, joissa tytöt ja pojat kilpailivat samoissa sarjoissa. 60 mitalista tytöt voittivat ainoastaan 16.
Arvostelijoiden mukaan asetelma oli tyttöjen kannalta epäreilu ja lannistava. Helsingin kaupunki puolestaan perusteli sukupuolineutraaleja urheilukisoja sillä, ettei tyttöjen ja poikien jakamiselle eri sarjoihin ole tutkimusten mukaan biologisia perusteluita.
Lasten liikuntafysiologian asiantuntija ymmärtää molempia näkökantoja.
– Koulu on ollut hyvin kartalla siinä, että ennen murrosikää tyttöjen ja poikien välillä ei keskimäärin ole suuriakaan eroja lihasvoimassa, voimantuotossa tai kestävyyskunnossa, sanoo lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti Eero Haapala Jyväskylän yliopistosta.
Helsingin Sanomien mukaan koululaiskisat järjestettiin 3.–6.-luokkalaisille eli 9–12-vuotiaille. Tuossa iässä osa tytöistä ja jotkut pojatkin ovat jo saavuttaneet murrosiän. Se tekee tilanteen Haapalan mukaan ongelmalliseksi.
– Kun yhteiset koululaiskisat järjestetään alakoulun ylimmillä luokilla, ollaan vaarallisessa vaiheessa. Osa pojista on jo isoja ja vahvoja ja todennäköisesti voittavat mitalit.
”Jos olisi kilpailtu voimistelussa, tulokset olisivat olleet erilaisia”
Toinen selittävä tekijä poikien menestykseen saattaa Haapalan mukaan olla se, että jo ennen murrosikää hajonta poikien kesken on tyttöjä suurempaa. Pojilla ero hyvien ja huonojen liikkujien välillä on tyttöjä suurempi.
– Vaikka keskimäärin tytöt ja pojat ovat ennen murrosikää tasaväkisiä, osa pojista pärjää selvästi keskiarvoa paremmin, mikä varmaankin näkyy myös koululaiskisojen tuloksissa.
Haapalan mukaan poikien suorituskyvyn isompi hajonta näkyy 5.- ja 8.-luokkalaisille tehtävissä Move-testeissä. Niissä mitataan kuntoa esimerkiksi 20 metrin viivajuoksutestillä, etunojapunnerruksilla ja ylävartalon kohotuksilla. Move-testeissä näkyy myös selvästi murrosiän vaikutus.
– Viidesluokkalaisilla erot ovat pieniä, mutta 8.-luokkalaiset pojat pesevät tytöt kaikissa lajeissa, missä vaaditaan voimaa ja kestävyyttä.
Biologian ohella poikien tyttöjä parempaa menestystä selittää todennäköisesti myös se, missä lajeissa kilpaillaan. Haapalan mukaan meillä on yhä tyttöjen ja poikien lajeja.
– Pojat harrastavat enemmän pallopelejä, mikä heijastuu myös pärjäämisenä yleisurheilussa. Jos olisi kilpailtu voimistelussa, tulokset olisivat todennäköisesti olleet erilaisia.
Move-testeissä tytöt pärjäävät poikia paremmin tasapainossa ja liikkuvuudessa, mistä on apua muun muassa voimistelussa.
Haapalan mukaan tyttöjen ja poikien erilaiset harrastukset on huomioitava, kun tutkitaan tyttöjen ja poikien biologisia eroja.
– Vasta sitten, kun tytöillä ja pojilla on sama harrastepohja, voidaan selkeästi puhua biologisista eroista.