Warning: PHP Request Startup: open(/var/cpanel/php/sessions/ea-php82/sess_4a032994a282a2fbe684d203d700b8d8, O_RDWR) failed: Disk quota exceeded (122) in Unknown on line 0

Warning: PHP Request Startup: Failed to read session data: files (path: /var/cpanel/php/sessions/ea-php82) in Unknown on line 0
Historiallinen hedelmöitys: tutkijat kypsyttivät teurastetun suomenvuohen alkioita – Uutisalue

Historiallinen hedelmöitys: tutkijat kypsyttivät teurastetun suomenvuohen alkioita

Alkioiden tallentaminen biopankkiin turvaa alkuperäisrodun geeniperimän säilymisen tulevaisuuden käyttöä varten.

Kaksi kuttua katsoo aitauksen lautojen läpi suoraan kameraan. Ovat järsineet lautaan ison kolon

Suomen alkuperäisrotua edustavat suomenvuohet kurkistelevat uteliaina kuvaajaa Peevon tilalla Sastamalassa. Kuva: Outi Parikka / Yle

Luonnonvarakeskus on onnistunut ensimmäisen kerran tuottamaan suomenvuohen alkioita eli hedelmöittyneitä munasoluja. Historiallinen hedelmöitys tapahtui Luonnonvarakeskuksen Jokioisten alkiolaboratoriossa.

Onnistumisessa on kyse suomalaisesta kotieläinalan historiasta, sillä alkiot ovat ensimmäiset Suomessa tuotetut vuohen alkiot, kuvailee tutkimusprofessori Juha Kantanen.

Suomenvuohen geeniperimän talteenotto aloitettiin vuonna 2023, jolloin kerättiin talteen viiden eri suomenvuohipukin siemennestettä. Siemennesteen keräämisessä katsottiin tarkasti eläinten polveutumiset, ettei tule sukusiitoksia.

Munasolut ovat puolestaan peräisin pohjanmaalaiselta vuohitilalta, joka lopetti toimintansa ja jonka suomenvuohikutut teurastettiin.

– Kutut tuotiin Orimattilaan teurastettavaksi ja me haettiin sieltä kuttujen munasarjoja, joista munasolut kerättiin laboratoriossa. Tämän jälkeen teimme koeputkihedelmöityksiä, Kantanen kertoo.

Alkioiden kypsyminen kesti 7–8 päivää. Hedelmöittyminen oli Kantasen mukaan myös pieni ihme.

– Vuohi alkaa lisääntyä silloin, kun päivät lyhenevät eli syksyllä. Teurastetuilla kutuilla ei siis ollut lisääntymiskausi päällä, mutta silti me onnistuttiin.

Rotujen biologinen suojelu on tärkeää

Suomenvuohen alkiot on nyt pakastettu biopankkiin. Siellä ne odottavat tulevaa käyttöä, joka voi olla jossakin kymmenen, kahdenkymmenen tai jopa viidenkymmenen vuoden päässä.

Rotujen biologinen suojelu biopankin avulla on tärkeää esimerkiksi ilmastonmuutoksessa, jolloin Suomeen voi tulla esimerkiksi uusia tauteja.

– Jos tulee sellainen katastrofitilanne, että sairastuneita eläimiä joudutaan hävittämään tai ne kuolevat muutoin, niin silloin on hyvä, että biopankissa on eläingeenejä varastossa.

Professori Juha Kantanen kertoo, että kriittinen vaihe on pakastaminen, kun alkiot laitetaan nestetyppeen. Myös alkioiden sulattaminen vaatii tarkkuutta.

– Tekniikat ja osaaminen ovat kuitenkin parantuneet, joten alkioiden säilymiselle on hyvät mahdollisuudet.

Tähän mennessä kotieläinten perimän monimuotoisuutta ja eläingeenivaroja on ylläpidetty perustamalla alkuperäisroduille säilytyskarjoja sekä pakastamalla alkioita ja siittiöitä nestetyppeen.

Eläingeenivarojen säilyttämiseen uusi menetelmä

Pohjoismaiden geenivarakeskus järjesti huhtikuun alussa Jokioisilla työpajan, jossa opiskeltiin uutta tulevaisuuden laboratoriomenetelmää geenien pitkäaikaissäilytykseen. Siinä pakastetaan kudosmateriaalia, kuten ihosoluja, joista voidaan laboratoriossa kasvattaa sidekudossoluja säilytettäväksi geenipankkiin.

– Näitä sidekudossoluja voidaan sitten tulevaisuudessa hyödyntää erilaisilla lisääntymisbiologisilla tekniikoilla. Tällä hetkellä tulee lähinnä kysymykseen kloonaustekniikan hyödyntäminen.

Luonnonvarakeskus onnistui kypsyttämään suomenvuohen alkioita Jokioisissa

Professori Juha Kantanen kertoo uudesta laboratoriomenetelmästä.

Kantasen mukaan uusi menetelmä on pitkälle tähtäävää eläinten perimän talteenottoa, jota voisi harkita myös villieläinten puolella. Kudossolujen säilyttäminen sopii menetelmänä erityisesti kausilisääntyvien eläinlajien, kuten vuohen perimän monimuotoisuuden turvaamiseen.

Alkuperäisrotu on sopeutunut Suomen olosuhteisiin

Suomenvuohi on ainoa alkuperäinen suomalainen vuohirotu. Rotu on sopeutunut suomalaiseen ympäristöön, rehukasveihin ja tauteihin. Kantanen sanoo, että rotu on pienempi kuin esimerkiksi eurooppalaiset, maidontuotantoon jalostetut vuohirodut.

– Lisäksi suomenvuohi on tehokas.

Suomenvuohia arvioidaan olevan noin 3 000 kuttua. Vuohitaloutta harjoitetaan pääosin Etelä- ja Länsi-Suomessa.

Suomenvuohen alkioiden tallennus biopankkiin kuuluu Suomen maa-, metsä- ja kalatalouden kansallisen geenivaraohjelman toimenpiteisiin turvata kotieläinlajien monimuotoisuus. Kysymys on kotieläinten geenivarojen ja sopeutumiskyvyn säilytyksestä muuttuviin olosuhteisiin.

Source Link yle.fi