Asiantuntija kiittelee puuta jalostavan teollisuuden lupauksia luontokadon torjumisesta, mutta muistuttaa lisäsuojelun tarpeesta
Lehtipuiden, vanhojen puiden ja lahopuun määrää aiotaan kasvattaa. Ilmastonmuutoksen arvoituksellisuus voi tehdä biodiversiteetin kasvattamisesta haastavaa.
Metsäteollisuus ry ja Sahateollisuus ry julkistivat tänään tiistaina tiekartan metsien monimuotoisuuden lisäämiseksi. Puuta jalostavalla teollisuudella on ollut vuoden ajan käynnissä tutkimushanke luonnon monimuotoisuuden nykytilasta sekä sen tulevaisuuden mallinnuksesta. Nyt tuloksia aletaan siirtää käytäntöön.
Metsäteollisuuden tarpeisiin hakkuita pitäisi kuitenkin lähivuosina lisätä. Metsäteollisuuden metsäjohtaja Karoliina Niemi ei näe asiassa ristiriitaa, vaan pitää monimuotoisuutta pikemminkin metsäteollisuuden perustana.
– Tällä tiekartalla on tarkoitus yhteensovittaa puun saatavuus, monimuotoisuus ja ilmastokysymykset. On aivan selvää, että samalla kun teemme monimuotoisuustoimia, meidän täytyy vahvistaa metsien kasvua lisääviä toimia, Niemi sanoo.
Ilmastonmuutos voi tehdä tehtävästä hankalan. Tiedotustilaisuudessa vieraillut Hampurin yliopiston professori Michael Köhl sanoi, että ilmastonmuutoksen suhteen ”lennetään sokeana”, ja Niemi on samoilla linjoilla.
– Elämme epävarmuudessa. Emme tiedä, mikä on ilmastonmuutoksen vaikutus lajeihin ja tuhoihin. Tästä pitää saada tutkimusta lisää.
Kuusittumiseen puututtava
Monimuotoisuutta metsissä aiotaan lisätä viidellä pääalueella.
Puulajien suhdetta pitää monipuolistaa lehtipuustoa lisäämällä. Varsinkin Etelä-Suomi on liiaksi kuusittunut. Ilmastonmuutoksen aiheuttamasta kuivuudesta on Suomessa jo merkkejä, ja se lisää kuusivaltaisissa metsissä tuhon riskiä.
Luonnonvarakeskuksen tutkijan Juha Siitosen mukaan harvalukuisien puiden kuten haapojen ja raitojen jättäminen säästöpuiksi olisi järkevää ja myös taloudellisesti mielekästä.
– Tällaisten vähäarvoisten puiden vaihtoehtoiskustannus on se, että niistä saa energiapuun hinnan, joka on muutama euro kuutiometriltä. Ne ovat halpoja monimuotoisuustoimia, Siitonen sanoo.
Hakkuissa pystyyn jätettävien säästöpuiden tulisi olla myös riittävän iäkkäitä.
Lahopuun määrä pitäisi kaksinkertaistaa
Lahopuuta Suomen metsissä on tällä hetkellä keskimäärin 6,6 kuutiometriä hehtaarilla. Se pitäisi tuplata vuosisadan puoliväliin mennessä.
Myös lajivalikoiman tulisi kasvaa. Esimerkiksi lahoamaan jätetty haapa voi vaikuttaa kymmeniin eri lajeihin. Lahopuu pitää yllä jopa rikkaampaa lajistoa kuin elävä puu. Muun muassa sammalet, sienet, hyönteiset ja hyönteisiä syövät eläimet hyötyvät lahopuusta.
Lahopuun lisäämisessä on muitakin konsteja: tekopökkelöitä voi tehdä lisää ja hakkuujätteistä osan jättää korjaamatta.
Arvokkaat elinympäristöt turvataan tiekartan mukaan metsälain sekä metsäsertifioinnin tarkoittamalla tavalla.
Lehtoja on Suomen metsistä vain kaksi prosenttia. Uhanalaisista lajeista lehdoissa elää 42 prosenttia, joten niihin kannattaa satsata. Tiekartta lupaa hoito-ohjelmaa lehtoihin ja paahde-elinympäristöihin. Paahdeympäristöillä tarkoitetaan voimakkaalle auringonsäteilylle alttiita, yleensä hiekkapohjaisia, kasvillisuudeltaan avoimia tai aukkoisia elinympäristöjä.
Etelä-Euroopassa laajat metsäpalot ovat aiheuttaneet valtavaa inhimillistä ja taloudellista tuhoa. Suomessa ollaan vielä ollaan siinä asemassa, että kulotuksilla voidaan kasvattaa metsien biodiversiteettiä.
– Kulotuksissa olemme jäljessä tavoitteista, metsäjohtaja Niemi sanoo.
Professorilta kiitosta tiekartalle
Biodiversiteettiprofessori Ilari E. Sääksjärvi Turun yliopistosta kiittelee tiekartan aloitteita.
– Siinä on paljon hyvää, mutta tietysti me lähdemme liikkeelle aika haastavasta tilanteesta. Metsäluonto voi Suomessa aika huonosti, eli toimenpiteitä tarvitaan. Ilman muuta tärkein toimenpide, jota tarvitsemme lisää, on suojelu. Eli metsiä pitää saada suojeltua lisää, Sääksjärvi sanoo.
Luonnon uhanalaistuminen jatkuu. Monet uhanalaisista lajeista on lisäksi entistä uhanalaisempia.
Noin puolet Suomen lajeista on metsälajeja. Tuoreimman, 2019 julkistetun uhanalaisuusraportin mukaan 833 metsälajia arvioitiin uhanalaisiksi. Se on kokonaismäärästä yhdeksän prosenttia. Silmälläpidettävät metsälajit nostavat luvun 1587:ään.
Hyviäkin uutisia on kerrottavaksi esimerkiksi metsien aluskasvillisuudesta. Poimijoiden iloksi mustikkaa, puolukkaa ja variksenmarjaa on suomalaisissa metsissä entistä enemmän.