Asiantuntija pitää Pärmäkoskea todennäköisimpänä suomalaismenestyjänä Tourilla – Iivo Niskasen vire raastavaan loppunousuun arvoitus: ”Ei ole vertailukohtaa”
Maastohiihdon Tour de Ski huipentuu tiistaina päätösosakilpailuun, joka tunnetaan raastavan pitkästä loppunousustaan Val di Fiemmessä Italiassa. Sekä naiset että miehet hiihtävät kiertueen kuudennen ja viimeisen osakilpailun, 10 kilometriä vapaalla hiihtotavalla, yhteislähtönä.
2 200 metrin korkeudelle merenpinnasta kohoava Alpe Cermis on aiempina vuosina saanut monet maailman kovakuntoisimmistakin hiihtäjistä katkeamaan täysin. Eikä ihme – nousussa kertyy korkeuseroa yli 400 metriä ja jyrkkyyttäkin on pahimmillaan 28 prosentin verran.
Suomalaiset starttaavat päätösetapille kutkuttavista asetelmista: Kerttu Niskanen on naisten kokonaiskisassa kolmantena ja Krista Pärmäkoski neljäntenä. Eroa kärkipaikkaa pitävään Venäjän Natalia Neprjajevaan on Niskasella minuutti ja 19 sekuntia, Pärmäkoskella kaksi sekuntia enemmän.
Iivo Niskanen on puolestaan miesten kisassa kolmantena. Norjalaistähti Johannes Hösflot Kläbo on mennyt menojaan ja kasvattanut eron toisena olevaan Venäjän Aleksandr Bolshunoviin jo kahteen minuuttiin.
Niskanen taipui maanantaina 15 kilometrin yhteislähtökisassa vain Kläbolle. Suomalainen karisti muut miehet kyydistä ja kohensi asemiaan roimasti ennen päätösetappia. Eroa Kläboon on 2.49.
Kuten Iivo Niskanen, myös Krista Pärmäkoski sai hienon onnistumisen viimeistä edelliseen kisaan. Vielä viikonloppuna seitsemäntenä kokonaiskisassa ollut Pärmäkoski oli maanantain perinteisen hiihtotavan yhteislähdössä kolmas. Suksiongelmista kärsinyt Kerttu Niskanen taipui seitsemänneksi, mutta on edelleen mukana kokonaiskisan palkintokorokekamppailussa.
– Tämä (maanantai) oli kaikkinensa tosi tärkeä ja iso päivä. Ne hiihtäjät, jotka kamppailevat kokonaiskisan kärkisijoilla, onnistuivat vähintään kohtuullisesti omalla tasollaan. Myös kärkiurheilijoiden takana tuli isoja onnistumisia, Lassila sanoo.
Lassila odottaa Tourille jännittävää huipennusta. Naisten kisassa sijoilla 2–6 on kuusi naista 30 sekunnin etäisyydellä toisistaan.
– Alpe Cermisin nousu hiihdetään vain kerran vuodessa ja se on aina vähän erilainen. Monilla urheilijoilla on ollut vaihtelua siinä, miten se vuosittain kulkee. Tourin rasitukset ovat siinä alla ja totta kai kilpailussa on raastava nousu. Myös ennen nousua on taktisia paikkoja, joissa pitää pystyä välttämään välinerikot.
Tilanteet ovat Lassilan mukaan vielä täysin auki.
– Kyllä tuo viimeinen nousu Alpe Cermisille on sellainen, että siinä pystyy tulemaan minuutin tai kahdenkin eroja helposti, Lassila toteaa.
Kokemus Pärmäkosken vahvuus
Asiantuntija Kalle Lassila uskoo, että Iivo ja Kerttu Niskasella sekä Krista Pärmäkoskella on edellytyksiä yltää kokonaiskilpailussa kolmen parhaan joukkoon. Siihen on kolmikosta pystynyt vain Pärmäkoski, joka on aiemmin saavuttanut Tour de Skillä kakkos- ja kolmossijat.
– Ihan todella hyvältä näyttää tällä hetkellä. Kaikki ovat osoittaneet, että he on hyvässä kunnossa. Jaksan uskoa, että niin naisissa kuin miehissäkin mennään sinne top-3:een, Lassila sanoo luottavaisena.
Vaikka Neprjajevalla on tukevahko, reilun minuutin johto Ruotsin Ebba Anderssoniin, ei hänen voittonsa ole taattu. Ruotsin Andersson tunnetaan vahvana nousijana. Hän oli viime vuonna päätösetapin nopein hiihtäjä.
– Neprjajevalla on itsellään avaimet käsissään. Jos hän saa hyvän suorituksen, hän pystyy pitämään tuon eron, mutta yhtään ei saa epäonnistua. Neprjajevallakin on aiemmin ollut aika paljon vaihtelua. Joskus hän on ollut aika kaukanakin Alpe Cermisin nousussa.
Jos Lassilan pitäisi arvata, kuka suomalaisista yltää palkintokorokkeelle, hän valitsisi kokeneen Tour-kävijän, Krista Pärmäkosken.
– Pärmäkoskella on sellainen etu puolellaan, että hän on hiihtänyt Touria niin paljon ja pitkään ja hän tuntee tuon nousun metkut aika vahvasti. Hän sai todella hyvän nosteen Tourilleen tästä toiseksi viimeisestä kilpailusta, Lassila sanoo.
Suomen naisten yhteispanos Niskasen ja Pärmäkosken takanakin on vahva, sillä Johanna Matintalo on ennen päätösetappia 12:ntena ja Anne Kyllönen 13:ntena.
Iivo Niskanen ei ole vahvuusalueellaan
Iivo Niskanen on kivunnut vain kerran Alpe Cermisin huipulle. Toissa kaudella päätösetappi oli suomalaistähdelle tuskainen taival. Useana vuonna Niskanen on jättänyt Tourin kesken tai kokonaan väliin.
Vaikka kaikki sujuisi nyt suunnitelmien mukaan, ei jyrkkä nousu vapaalla hiihtotavalla lukeudu Niskasen vahvuuksiin.
– Iivon todellista kapasiteettia tuolle pitkälle raastavalle jyrkälle ylämäelle ei ole aiemmin nähty. Sillä tavalla ei ole vertailukohtaa. Normaalimatkoilla Iivolla kuokkatekniikka, jyrkän nousun kipuaminen, on teknisesti se hänelle haastavin. Se ei kirkasta Iivon tilannetta, Lassila toteaa.
Toisaalta Niskasen asetelmat ovat hyvät, sillä lähimmät uhkaajat takana, Norjan Erik Valnes (+15 s) ja Pål Golberg (+20 s), eivät Lassilan mukaan ole lähtökohtaisesti kovinkaan hurjia nousijoita. Sen sijaan minuutin päässä Niskasesta oleva Venäjän Denis Spitsov voi olla vaarallinen uhkaaja.
– Uhkaajat ovat melko kaukana. Jos Niskanen saa hyvän tai kohtuullisen suorituksen, hän pitää asemansa. Siinä on tietysti vahvoja hiihtäjiä hänen takanaan. Etenkin Spitsov on todella kova nousija. Jos Iivolla on hyvä päivä, tuo minuutin ero on kyllä pidettävissä.
Päätösetapin kilpailumuoto ei miellytä hiihtäjiä
Tour de Skin päätösetappi hiihdetään nyt kolmatta kertaa yhteislähtönä takaa-ajon sijaan. Uudistus on kirvoittanut laajaa kritiikkiä urheilijoiden keskuudessa.
Päätöspäivänä hiihdettävässä 10 kilometrin kisassa hiihdetään aluksi samoja ratoja kuin maanantaina. Leveällä radalla on tilaa ohittaa ja parannella asemiaan.
Sen jälkeen hiihtäjät siirtyvät stadionilta kohti usean kilometrin mittaista Alpe Cermisin nousua. Siirtymä on kapea ja maastollisesti hyvin helppo, joten erojakaan ei pääse syntymään.
– Siinä kaikki haluavat mahdollisimman hyvät asemat lähteä nousuun, ja tilaa on vähän. Vielä jos käy niin, että vauhdinpitäjiä ei siihen löydy, on tosi suuri riski, että siellä tulee kolareita tai ainakin jotain kahnauksia. Tilanteita, jotka pilaavat urheilijoiden kisoja, Lassila sanoo.
Ruuhkat eivät ole ainut syy, miksi yhteislähtö ei miellytä monia urheilijoita ja katsojia. Kokonaistilanteen hahmottaminen on vaikeampaa, kun maaliviivan ensimmäisenä ylittävä ei välttämättä ole Tourin voittaja.
– Kyllä minä itse pidän enemmän siitä, että loppunousu on takaa-ajona. Ei oikein tunnu olevan järkeä (tässä uudistuksessa), Lassila sanoo.
Samaa mieltä Lassilan kanssa on Krista Pärmäkoski. Neljäntenä kokonaiskisassa oleva Pärmäkoski haluaisi, että Tourin viimeinen etappi hiihdettäisiin Alpe Cermisille takaa-ajokisana yhteislähdön sijaan. Kärkisijoja kolkutellessaan hän olisi halunnut vielä voimakkaammin nähdä kisan takaa-ajona.
– Se olisi yleisöllekin paljon helpompi seurata ja ehkä välineetkin säilyisivät paremmin ehjänä. Se alkupätkä on niin ruuhkainen. Toivon, että kisa ei ratkea siihen, että jollakin katkeaa sauvat tai pahimmassa tapauksessa sukset, Pärmäkoski sanoi.
Lassila uskoo ja toivoo, että Kansainvälinen hiihtoliitto FIS vielä palauttaisi Tour de Skin päätösosakilpailun entisenlaiseksi.
– Kun urheilijoilta sellaista viestiä vahvasti tulee, täytyy FISin urheilijoita kuunnella.Varsinkin siinä tapauksessa, jos käy huonoin mahdollinen ja kilpailussa käy paljon kolareita, etenkin sellaisia, jotka vaikuttavat hyvin suuresti kilpailun lopputulokseen.
Lue myös: