Asiantuntijat ja poliisi epäilevät rokottamattomien koronasulun tehoa Itävallassa – saattaa laajeta kaikkia koskevaksi
Itävallassa astui maanantaina voimaan 10 päivää kestävä, ainoastaan rokottamattomia koskeva koronasulku. Itävallassa rokotustilanne on yksi Euroopan heikoimmista, sillä kaksi koronarokoteannosta saaneita on vain noin 65 prosenttia väestöstä.
Samaan aikaan päivittäin todettujen koronatartuntojen määrät ovat kasvaneet maassa korkeammiksi kuin missään vaiheessa pandemiaa tähän saakka.
Lue lisää: Näin rokottamattomien sulkutila toimii Itävallassa – maa turvautuu koviin otteisiin
Uuden sulkutilan myötä noin kahden miljoonan itävaltalaisen ei ole enää sallittua poistua kotoaan kuin poikkeustapauksissa. Wall Street Journalin mukaan sääntöihin sisältyy kuitenkin niin paljon poikkeuksia, että itävaltalaiset asiantuntijat ovat varoittaneet sulun olevan mahdollisesti riittämätön keino tartuntamäärien vähentämiseen.
Asiantuntijoiden mukaan myös sulkumääräysten valvominen on käytännössä mahdotonta. Itävallan hallitusta neuvovat terveysviranomaiset kertoivat jo aiemmin, että fyysisiä kontakteja väestön keskuudessa tulisi saada vähennettyä ainakin 30 prosenttia, jotta nyt käynnissä oleva epidemia-aalto talttuisi.
Asiaan on kiinnitetty huomiota myös hallitustasolla, sillä Itävallan terveysministeri Wolfgang Mückstein sanoi jo sunnuntaina, että suunnitelmissa on koronasulun laajentaminen kaikkia koskevaksi, mikäli nyt voimaan astunut sulku ei paranna tilannetta riittävästi.
Liittokansleri Alexander Schallenberg kertoi maanantaina, että hallitus haluaa ensin seurata rokottamattomien koronasulun vaikutuksia ennen uusien päätösten tekemistä.
– Minun päämääräni on erittäin selkeästi saada rokottamattomat ottamaan rokotteita eikä lukita sisälle rokotettuja, Schallenberg sanoi.
Wienissä sijaitsevan rokotuskeskuksen portailla riitti maanantaina liikennettä. Itävalta aloitti maanantaina ensimmäisenä Euroopan maana myös 5–11-vuotiaiden lasten rokottamisen koronaa vastaan.
Reutersin mukaan myös poliisi suhtautuu skeptisesti rokottamattomien koronasulun toimivuuteen, sillä esimerkiksi ulkona liikkuvien todellista määränpäätä on hankala valvoa. Yhdeksän miljoonan asukkaan maassa on vain 30 000 poliisia, joille ulkona liikkuvien kansalaisten rokotustodistusten tarkastaminen on annettu tehtäväksi.
Poliisi onkin kertonut perustavansa aluekohtaisia ”koronapartioita”, jotka tarkastavat todistuksia myös muiden poliisitehtävien, kuten liikenneratsioiden yhteydessä.
Itävallan lääkäriliitto vaati hallitusta antamaan etätyömääräyksen, jotta kansalaisten kontakteja saataisiin vähennettyä. Itsenäisistä lääketieteen asiantuntijoista ja tutkijoista koostuva ryhmä puolestaan esitti, että rokotettujen tulisi käydä PCR-koronatestissä useamman kerran viikossa.
Koronatartuntojen määrät lähtivät Itävallassa jyrkkään nousuun lokakuun puolivälissä, ja viime päivinä maassa on todettu yli 10 000 uutta tartuntaa päivässä. Rokottamattomien koronasulku näyttää kuitenkin edistäneen liittokansleri Schallenbergin tavoitteen toteutumista, sillä maan rokotuskeskuksissa on nähty poikkeuksellisia ruuhkia sen jälkeen, kun sulusta ilmoitettiin 5. marraskuuta.
Financial Timesin mukaan ilmiö on saanut Itävallan mediassa sarkastisen lempinimen Schnitzelpanik. Nimityksellä viitataan siihen, että rokottamattomia ajaa rokotuksiin lopulta vain pelko siitä, että he eivät saa enää syödä ravintolassa maan kansallisruokiin kuuluvaa wieninleikettä (saksaksi Wiener Schnitzel).
Terveysviranomaisten kuukausia toistelemat varoitukset ja vetoomukset sosiaalisen vastuun kantamisesta eivät sen sijaan tähän ole pystyneet.