Belgian kuningas ei pyytänyt kongolaisilta anteeksi siirtomaa-ajan hirmutekoja – ”Pelkät pahoittelut eivät riitä”

Moni oli odottanut tai ainakin toivonut, että Belgian kuningas Philippe pyytäisi tänään suoraan anteeksi maansa julmaa siirtomaapolitiikkaa nykyisen Kongon demokraattisen tasavallan alueella.

Toisin kävi. Ensimmäisellä matkallaan Kongossa oleva kuningas toisti aiemmat ”syvimmät pahoittelunsa menneisyyden haavoista”. Parin vuoden takainen tunnustus oli merkittävä, mutta huomiota herätti se, että suoranaista anteeksipyyntöä ei kuninkaan suusta silloin kuultu. Kuten ei nytkään.

– Kongolaisena voin sanoa: tervetuloa Kongon demokraattiseen tasavaltaan, teidän majesteettinne. Mutta olkaa tällä kertaa riittävän rohkea pyytämään anteeksi kongolaisilta. Pelkät pahoittelut eivät riitä, sanoi historian professori Antoine Roger Lokongo Reutersille ennen kuninkaan vierailua.

Kuninkaallisen vierailun alla myös poliittisesta aktivismistaan tunnettu Belgian prinsessa Esméralda toisti vaatimuksensa, että Belgian on pyydettävä kongolaisilta reilusti anteeksi.

– Kuten parisuhteissakin, anteeksi pyytäminen on tärkeää tasapainoisen suhteen uudelleenkäynnistämiselle, prinsessa sanoi helmikuussa uutistoimisto AFP:n haastattelussa.

– Emme ole vastuussa esi-isiemme teoista, mutta meillä on vastuu puhua niistä, prinsessa sanoi.

”Olemme valmiita antamaan anteeksi”

Belgialaisten valtakausi nykyisen Kongon demokraattisen tasavallan alueella oli siirtomaa-ajan synkimpiä ja julmimpia lukuja.

Miljoonia kongolaisia tapettiin ja silvottiin kumintuotannon yhteydessä, kun alue oli 1900-luvun vaihteessa kuningas Leopold II:n henkilökohtaisessa omistuksessa. Ihmisten ja luonnonvarojen riisto jatkui vielä yli 50 vuotta Leopoldin jälkeen, kun Kongo oli Belgian virallinen siirtomaa.

Kesän 2020 rasisminvastaisten mielenosoitusten kansainvälinen aalto näkyi vahvasti Belgiassa, jossa Leopold II:n patsaita töhrittiin punaisella maalilla ja osa patsaista poistettiin katukuvasta.

2000-luvulla Belgia on pienin askelin lähtenyt sovittelun tielle, sillä aihe on Belgiassa poliittisesti tulenarka. Tiistaina kuningaspari ja pääministeri Alexander de Croo otettiin juhlallisesti vastaan Kongon pääkaupungin Kinshasan lentokentällä.

– Huolimatta siitä mitä belgialaiset meille tekivät siirtomaa-aikana, olemme valmiita antamaan anteeksi. Olemme iloisia kuningasparin saapumisesta, sanoi kuninkaallisia lentokentälle katsomaan saapunut Antoine Mubidiki uutistoimisto Reutersille.

Keskiviikon puheessaan Kinshasassa kuningas Philippe maalaili Belgian ja Kongon välistä tulevaisuuden yhteistyötä, mutta kuittasi siirtomaahistorian muutamalla virkkeellä.

Kuningas tunnusti, että siirtomaavalta perustui riistoon ja alistamiseen, eikä rasismiin ja syrjintään perustuva järjestelmä ollut oikeutettu. Sitten hän toisti aiemmat pahoittelunsa. Edeltäjäänsä kuningas Leopold II:sta hän ei maininnut nimeltä.

Murhatun pääministerin hammas

Konkreettisena sovinnonteon eleenä kuninkaan vierailulla on tarkoitus laittaa alulle Kongosta aikoinaan ryövättyjen kulttuurihistoriallisten esineiden palauttamista.

Kymmeniä tuhansia esineitä on ollut vuosikymmeniä esillä Belgian Afrikka-museossa, joka on viime vuosina uudistunut ja alkanut tehdä tiliä kolonialistisen roolinsa kanssa.

Yksi tärkeimmistä palautettavista esineistä on kongolaisen siirtomaavastaisen kamppailun esikuvan ja maan itsenäisyyden ajan ensimmäisen pääministerin Patrice Lumumban hammas.

Lumumba kaapattiin ja murhattiin vuonna 1961, minkä jälkeen hänen ruumiinsa liuotettiin rikkihapossa – hammasta lukuun ottamatta. Ruumiin hävitykseen osallistunut belgialainen santarmi oli ottanut sen henkilökohtaiseksi muistoesineeksi.

Vasta vuonna 2002 Belgia myönsi osallisuutensa pääministerin salamurhaan ja esitti pahoittelunsa.

Belgian pääministeri de Croo palauttaa hampaan Lumumban sukulaisille myöhemmin kesäkuussa. Kansallissankarin jälkeläiset matkustavat noutamaan sen Brysselistä.

Lue lisää:

Belgian kolonialismi oli yksi synkimmistä ajoista, ja suomalaisilla oli oma tärkeä roolinsa siinä – Kongon Akseli avaa tarinan pimeyden sydämeen

Toimittajalta: Tiesitkö, että suomalaisetkin ovat olleet etsimässä Kongon rikkauksia kaivoksilla?

Suomi palautti Namibiaan pyhiä kiviä, mutta Kansallismuseossa on yhä arvokas kokoelma siirtomaa-ajoilta – ”Suomessa on tahto luovuttaa niitä”

Mikä on suomalaisten suhde kolonialismiin ja miksi siitä on niin vaikea puhua?