Chat GPT auttoi Tommi Koirikiveä koodaamaan parkkisakkosivuston muutamassa päivässä: ”Aika monta kertaa jouduin nostamaan leuan lattialta”
Tommi Koirikivi sai keväällä mahdollisuuden hetken askarrella töissä omien projektiensa parissa. Hän kaivoi esille kuusi vuotta vanhan aihion sivustosta, jonka ideana oli näyttää Helsingissä annetut parkkisakot kartalla.
Aikoinaan projekti jäi kesken harrastelijakoodarille liian työläänä. Koirikivi arvioi urakan vievän häneltä kahdesta kolmeen viikkoa.
Nyt sivusto syntyi muutamassa päivässä.
– Olin toisen tai kolmannen päivän kohdalla, että hitto, mä voisin julkaista tämän jo nyt, Koirikivi kertoo.
Syynä rivakkaan koodaukseen on tekoälysovellus Chat GPT, jota Koirikivi käytti kursailematta hyödykseen rakentaessaan Virheet kartalla (siirryt toiseen palveluun) -sivustoa. Chat GPT auttoi Koirikiveä muun muassa yhdistelemään dataa eri lähteistä ja koodaamaan sivuston interaktiiviset osuudet ja visuaalisen ilmeen.
– Aika monta kertaa jouduin nostamaan leuan lattialta, hän naurahtaa.
Koirikivi työskentelee suunnittelijana digitaalisia palveluita tarjoavalla insinööritoimisto Nitorilla, joten koodiympäristö on hänelle entuudestaan tuttua, vaikka hän ei työkseen varsinaisesti koodaa. Tämä auttoi yhteistyössä tekoälyn kanssa. Tosin joskus vähempikin ymmärrys olisi riittänyt.
– Monesti laitoin Chat GPT:n antaman vastauksen lukematta suoraan koodiin. Sitten testasin, toimiiko se. Jos ei toiminut, niin laitoin virheviestin Chat GPT:lle, joka pahoitteli virhettään ja antoi uuden vastauksen, joka toimi, Koirikivi kuvailee.
Koirikiven mukaan asiat toteutuivat harvoin ensimmäisellä yrityksellä, mutta Chat GPT yllätti hänet kyvyllään löytää virheiden syyt.
Tekoälyjärjestelmien hyödyntämisestä on jo paljon viitteitä koodareiden keskuudessa. Ohjelmoijien verkkoyhteistö Stack overlflow’n kävijämäärä putosi maaliskuussa 14 prosenttia vuoden (siirryt toiseen palveluun) takaisesta. Toisten ohjelmistokehittäjien sijaan ohjelmoijat kysyvät yhä useammin neuvoa ongelmiinsa tekoälysovelluksilta.
Samasta ilmiöstä kertoo myös se, että Microsoftin omistaman koodareiden yhteistyöalusta Githubin käyttö on lisäätynyt. Githubin yksi vetonauloista on Copilot-tekoälyavustaja.
Tekoälyn ennustetaan mullistavan työelämän
Yksinkertaistettuna Chat GPT on tekoälyohjelma, joka on oppinut valtavasta määrästä tekstiä taidon ennustaa sanajonoon seuraavan sanan. Tämän teknologian ennustetaan nyt korvaavan hieman visionääristä riippuen eri määrän työtehtäviä.
Hakukonejätti Googlen palveluksesta vastikään irtisanoutunut (siirryt toiseen palveluun) Geoffrey Hinton on ennustanut, että tekoäly voi myllertää työmarkkinat perusteellisesti. Neuroverkkojen kehityksessä merkittävässä roolissa ollutta Hintonia kutsutaan ”tekoälyn kummisedäksi”.
Maaliskuussa julkaistussa amerikkalaistutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) päädyttiin Hintonin kanssa samoille linjoille. Tekoälyjärjestelmien suurimmat vaikutukset koskevat tutkimuksen mukaan puhelinmyyjiä ja esimerkiksi korkeakoulujen opettajia tai oikeuden tuomareita.
Yritysmaailmassa ensimmäinen reagointi nähtiin alkukuusta, kun tietokonejätti IBM ilmoitti keskeyttävänsä uusien työntekijöiden palkkaamisen tehtäviin, joiden se uskoo hoituvan lähitulevaisuudessa tekoälyllä. IMB:n ilmoitus voi tosin olla enemmän mainostemppu yhtiöltä, jonka kehittämä tekoälyjärjestelmä Watson on jäänyt pahasti muiden sovellusten varjoon nykyisessä tekoälybuumissa.
Koirikivi sanoo, että Chat GPT on jo nyt vaikuttanut hänen työhönsä.
– Pystyn tekemään vanhoja töitä tehokkaammin, mutta tämä avaa myös uusia ovia tehdä paljon asioita erilailla.
Nitorin toimitusjohtaja Olli Auvinen kertoo sähköpostin välityksellä, että Chat GPT on yhtiöllä käytössä joissakin tehtävissä, esimerkiksi sisällönsuunnittelussa. Hän painottaa, että tekoälytyökalun käyttämisestä pitää aina sopia asiakkaiden kanssa. Lisäksi käyttöä rajoittavat vielä tietoturvaan liittyvät kysymykset.
– Moni asiakas ottaa tai sallii näiden ratkaisujen hyödyntämisen vasta, kun julkisten palveluiden sijaan syntyy yksityisiä yrityksen sisällä toimivia palveluita, joissa ei mitään tietoa tarvitse syöttää julkiseen verkkopalveluun. Tietoturvasta siinä on toki kysymys, mutta enemmän luottamuksellisen tiedon hyödyntämisestä ja mihin se tieto päätyy julkisten Chat GPT-verkkopalveluiden kautta, Auvinen huomauttaa.
Käytännössä siis Virheet kartalla -sivuston kaltaisia pieniä hankkeita on turvallista koodata Chat GPT:n avulla, mutta yritykselle tärkeää lähdekoodia ei kannata syöttää yleisesti käytössä olevan tekoälyn sisuksiin.
Kielimallien käyttömahdollisuuksia hahmotetaan vasta
Tekoälyavusteista ohjelmointia opetuksessa tutkinut vanhempi yliopistonlehtori Arto Hellas Aalto-yliopiston tietotekniikan laitokselta pitää Chat GPT:n kaltaisia laajoihin kielimalleihin perustuvia sovelluksia monipuolisina työkaluina koodauksen tukena.
– Me olemme nyt mielenkiintoisessa tilanteessa, jossa selvitämme, miten laajat kielimallit selviävät mistäkin tehtävästä, Hellas sanoo.
Tällä hetkellä tekoälyjärjestelmät pystyvät kirjoittamaan ja täydentämään koodia sekä korjaamaan bugeja, kuten Koirikiven esimerkki osoittaa. Hellas nostaa esille myös kielimallien kyvyn tuottaa tekstiä koodista, eli kertoa ihmiskielellä esimerkiksi koodiin tehdyistä muutoksista.
Samalla Hellas huomauttaa, etteivät kielimallit vielä pysty kaikkeen. Mallit kyllä löytävät bugit hyvin, mutta ne eivät usein osaa lopettaa virheiden etsimistä.
– Kun kysymme, että miten voimme korjata ongelmia, mallit alkavat kehittää ongelmia. Malli alkaa etsiä asioita, joita pitäisi korjata ja tämä johtaa siihen, että se luo olemattomia ongelmia korjattavaksi, Hellas kertoo.
Tämän takia on tärkeää, että tekoälyjärjestelmien antamia vastauksia tulkitsee henkilö, joka ymmärtää ohjelmoinnista. Tällaisista henkilöistä voi tulevaisuudessa olla pula, jos tekoäly mullistaa ohjelmointialan liian nopeasti.
Jo nyt on havaittavissa, että tekoälysovellusten myötä ohjelmoijan tehokkuus kasvaa riippumatta siitä, missä kohtaa jatkumoa hän on taidollisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että keskinkertaisista koodareista tulee hyviä ja hyvistä koodareista tulee erinomaisia.
Ymmärrys ei kuitenkaan kehity samaa tahtia. Hellas varoittaa, että jos ohjelmoija nojaa uransa alussa liiaksi Chat GPT:n kaltaisiin työkaluihin, syvällistä ymmärrystä ohjelmointiin ei pääse syntymään, jolloin osaamisen kehittyminen hidastuu.
– Opettelussa on iso riski, että otamme alle moottoripyörän silloin, kun pitäisi mennä vielä fillarilla, Hellas kuvailee.
Kuuntele Yle Areenasta: