Ei vain seksiaddikteja tai murhanhimoisia juonittelijoita – kuva antiikin Rooman naisista monipuolistuu
Jo muinaiset roomalaiset – naiset – kokivat arvostelua ja väheksyntää ollessaan julkisessa asemassa.
Keisariperhe oli katseiden kohteena ja sen naisjäseniltä odotettiin siveää ja säädyllistä käytöstä. Heitä tarkkailtiin siitä, millä tavalla he pukeutuivat ja kenen kanssa olivat tekemisissä.
– Vahvoja ja näkyviä naisia saatettiin pelätä ja heitä voitiin häpäistä julkisen esiintymisen perusteella, levittää huhuja, että he viettävät moraalitonta elämää tai käyttävät säädyttömiä vaatteita tai harrastavat irtosuhteita, antiikin historian dosentti Marja-Leena Hänninen kertoo.
Miehiä, jotka eivät saaneet pidettyä perheen naisia kurissa, mustamaalattiin, mutta naiset joutuivat heitä useammin parjauskampanjoiden kohteiksi. Jos näytti siltä, että keisariperheen sisällä nainen koettiin hankalaksi tai vaarallisen vallanhimoiseksi, hänestä voitiin pyrkiä pääsemään eroon esimerkiksi avioeron avulla.
Roomalaiset miehet paheksuivat naisia, jotka yrittivät puuttua asioihin – jotka eivät heille kuuluneet – kuten poliittiseen päätöksentekoon. Mutta kulisseissa tilanne oli toinen.
Valtaa naiset käyttivät kulisseissa
Kun keisarin päätösvalta kasvoi, vahvistui hänen lähipiirissä olevien naistenkin valta.
– He eivät päättäneet sodasta, rauhasta tai uusista laeista, mutta heidän ainakin uskottiin pystyvän vaikuttamaan keisarin päätöksiin ja pönkittävän poikiensa valtaa.
Esimerkiksi keisari Augustus kovasti arvosti vaimonsa Livian mielipiteitä. Livian arvovalta heijastui myös perheen ulkopuolelle.
– Hänellä oli esimerkiksi oma orja, joka aikataulutti audiensseja hänen luokseen. Ihmiset lähestyivät häntä, koska hänen uskottiin voivat vaikuttaa asioihin, Hänninen kertoo.
Roomasta on piirtynyt maskuliininen kuva
Hänninen havahtui siihen, että antiikin Rooman naisista on kirjoitettu voittopuolisesti miehisestä näkökulmasta.
– Naisia kuvataan miesten kautta. He koko ajan määrittyvät miesten kautta. Naisten ja miesten väliset suhteet korostuvat, ja naisten välisiä suhteita kuvataan paljon vähemmän. Se on todella turhauttavaa. Naisten yksityinen minä jää meiltä piiloon.
Antiikin Rooman aikakausi onkin piirretty populaarikulttuurissa sekä historiankirjoituksessa maskuliiniseksi ja sotaisaksi.
– Se näyttää olevan spektaakkeli, jossa legioonat marssivat eri suuntiin ja valloittavat maita. Ja gladiaattorit taistelevat areenoilla. Naiset ovat jossain taustalla, sivulauseessa.
Hännisen tuoreessa tietoteoksessa Naisia vallan kulisseissa hän pyrkii tuomaan juuri naisia esiin sekä inhimillistämään ajan naiskuvaa.
– Halusin rikkoa tyypillisiä stereotypioita ja kliseitä antiikin roomalaisista naisista. Eli joko keisariperheen naiset olivat tällaisia murhanhimoisia juonittelijoita tai sitten paheellisia, nautinnonhaluisia seksiaddikteja. Halusin tuoda enemmän moniulotteisuutta heihin.
Hännisen mukaan antiikin jälkeen laaditut tekstit Rooman imperiumin ajasta antavat värittyneen kuvan, sillä niissä roomalaiset haluttiin kuvata negatiivisessa valossa. Tämä on heijastunut myös naisiin.
– Pakanalliset roomalaiset halutaan kuvata mahdollisimman paheellisina ja moraalittomina. Ja myös sitä kuvaa naiset on saatu palvelemaan.
Perheen perustaminen oli velvollisuus
Vaikka poliittista valtaa ei naisille suotu antiikin Roomassa eivätkä he voineet toimia viroissa, saivat he hallita omaisuuttaan itsenäisesti ja pystyivät perimään. Silti naiset olivat joko isänsä, miehensä tai läheisen miessukulaisen holhouksen alaisena.
– Augustuksen aikana tuli laki, jonka tarkoitus oli kannustaa perheitä tekemään entistä enemmän lapsia. Niinpä kolme lasta synnyttäneet naiset vapautuivat holhouksen alaisuudesta.
Lapsien saaminen olikin valtakunnan pääprioriteetti. Suvun jatkamiseen kannustettiin – jopa määrättiin. Esimerkiksi lakiin oli kirjattu, että jokaisen aikuisen tuli mennä naimisiin.
Roomalaisten suhtautuminen avioliittoon oli Hännisen mukaan käytännöllinen.
– Naimisiin mentiin, koska se oli velvollisuus. Avioerokin oli mahdollinen. Eliitin piirissä ne olivat kohtuullisen tavallisia, eikä eronneille tullut mitään erityistä sosiaalista stigmaa. Naisen kannalta avioliitto oli elinkeino. Muuta mahdollisuutta ei ollut.
Uskonnon harjoittamiseen naiset osallistuivat myös.
– Oli papittaria, kuten vestaalit ja erilaisia naisten juhlia ja kultteja. Myös keisariperheen naiset saattoivat näkyä siellä. Eli naisen asema ei loppujen lopuksi ollut täysin alistettu ja sorrettu.
Kuuntele Yle Areenasta: Muinaisessa Roomassa naisilla meni hyvin. Naisen asemasta antiikin Roomassa kertoo dosentti Antti Arjava. Toimittaja on Jukka Arvassalo.
Muinaisessa Roomassa naisilla meni hyvin
