Hallitus on esitellyt ensi vuoden talousarvionsa, joka sisältää erilaisia kansalaisille suunnattuja tukitoimia elinkustannusten ja energian kallistumisen takia.
Näistä tärkeimpiä ovat sähkön arvonlisäverokannan lasku 10 prosenttiin ensi vuoden alusta neljän kuukauden ajaksi sekä sähkövähennys ja sähkötuki. Jälkimmäinen on suunnattu niille jotka eivät voi hyödyntää tuloverosta tehtävää sähkövähennystä.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mukaan tukitoimet olivat odotetun laaja-alaisia.
– Ihmisten hätää on selvästi kuultu, ja hallitus näyttää tekevän kaiken voitavansa. Suosikkini näistä on sähkövähennys ja suora tulotuki, Kangaharju sanoo.
– Sen sijaan arvonlisäveron alennus laskee sähkön hintaa ja vähentää näin kannustimia säästää energiaa, mutta ymmärrän sen käytön tilanteessa, jossa ei ole täydellisiä vaihtoehtoja.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan budjetin tarkoitus on tukea kansalaisten ostovoimaa.
Sähkötukipaketin lisäksi budjetti sisältää muun muassa varhaiskasvatusmaksujen alentamisen, ylimääräisen lapsilisän loppuvuonna ja määräaikaisia korotuksia sosiaalietuuksiin.
Kangasharjun mukaan tuet ovat merkittäviä kansalaisten ostovoiman kannalta.
– Kysymys on siitä, ylläpitävätkö toimet kulutusta jopa liikaa, mikä näkyy inflaationa. Se vaara tässä on, kun mistään muualta ei säästetä.
Kangasharjun mukaan esitellyssä budjetissa on hiukan vaalibudjetin makua, vaikka tukitoimille on nykyisessä tilanteessa toki perusteita. Eduskuntavaalit pidetään ensi huhtikuun alussa.
Budjetti keskittyi pitkälti nykyisen akuutin kustannuskriisin hoitamiseen ja muut toimet jäivät sivuosaan.
– Talouskasvua ja työllisyyttä tukevia toimia ei juuri nähty, Kangasharju sanoo.
Budjetin alijäämä on 8,1 miljardia euroa eli reilut 1,7 miljardia enemmän kuin valtiovarainministeriön elokuun alun budjettiehdotuksessa. Valtion velkaantuminen jatkuu.
– Leikkauksia olisi tarvittu, jotta olisi huolehdittu velasta sekä siitä, ettei kysyntäinflaatio kiihdy liikaa. Pitäisi priorisoida, mutta sitä ei tehty nyt lainkaan, sillä perusteella tätä voi pitää vaalibudjettina, Kangasharju sanoo.
– Varmasti jokainen menokohde on perusteltu ja jokainen kriisi pitää hoitaa. Pitkä linja on kuitenkin huolestuttava. Jokaista suomalaista kohden julkinen velka on kaksinkertaistunut viimeisen viidentoista vuoden aikana.