Eläkeläisten hätä vyöryy silmille – jättikysely paljastaa, millaiseen ahdinkoon hintojen nousu ajoi vanhukset
Hintojen nousu iskee pienituloisiin eläkeläisiin rajusti. Taloussanomien kyselyssä vastaajat kertovat tinkineensä mökkimatkoista, vaatteista, kahvista, kalasta ja lihasta, hammaslääkäristä ja lääkkeistä.
Perustarpeiden kallistuminen piinaa lukuisia eläkeläisiä.
– Viime vuosina valtaosa eläkeläisistä on kokenut toimeentulonsa pääasiallisesti helpoksi, mutta nyt tilanne on todennäköisesti muuttunut, erikoistutkija Liisa-Maria Palomäki Eläketurvakeskuksesta (ETK) kertoo.
Tutkimuksissa tilanne ei vielä näy. Taloussanomat kysyi asiaa lukijoiltaan verkossa. Vastauksia suorastaan vyöryi: niitä tuli reilusti kolmatta tuhatta. Monesta vastauksesta paistaa eläkeläisten suuri hätä.
2 371 vastaajasta lähes 14 prosenttia kertoi, että pakollisten menojen jälkeen ei jää mitään tai jää vain muutamia kymppejä. Useiden talous vaikuttaa olevan jo miinuksella, vaikka hintojen ennakoidaan nousevan yhä.
– Voi olettaa, että hintojen nousu näkyy niillä, joilla talouden liikkumavara on kapea. Heitä ovat pienempituloiset eläkeläiset ja ne, joiden terveys horjuu, Palomäki sanoo.
”
Kun lämmityskausi alkaa, rahaa ei jää ruokaan eikä lääkkeisiin.
Ylipäätään ikääntyneet ovat haavoittuvampia kuin muut, koska usein terveys heikkenee vuosien karttuessa, mikä tuo lääke- ja terveydenhoitomenoja.
Palomäki kertoo, että eläkeläisillä menee suurempi osa kulutuksesta asumiseen ja energiaan kuin nuoremmilla. Yksin asuminen on riski, kun kustannuksia ei voi jakaa kenenkään kanssa.
Energian kallistuminen iskee etenkin öljy- ja sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuviin, mutta myös kerrostalossa niin omistusasunnossa kuin vuokrallakin asuvilla on vaikeuksia.
– Vuokralla asuvilla on ollut perinteisesti enemmän toimeentulovaikeuksia kuin omistusasujilla, Palomäki sanoo.
ETK on tutkinut vanhuuseläkkeelle jääneiden toimeentuloa vuonna 2017. Vuotta 2020 koskeva seurantatutkimus julkistetaan alkuviikolla. Palomäki kertoo, että aiemmassa kyselyssä yleisimmin eläkeläiset kertoivat tarvittaessa tinkivänsä vaatteista, matkailusta, harrastuksista, tapahtumista ja teatterista.
Useat Taloussanomien kyselyyn vastanneet ilmoittivat luopuneensa näistä ja monesta muusta. Yksi kertoo jättäneensä uimahallikäynnit, toinen puolestaan on laskenut, että uimahallissa saunominen on halvempaa kuin kotona.
Myös parturi- ja kampaamokäynneistä, alkoholista ja ruuasta oli tingitty. Moni vastaaja kertoi ostavansa ”punalaputettuja” tuotteita. Hammaslääkäriin ja lääkkeisiin läheskään kaikkien rahat eivät riitä.
”
Vaatteet ovat rikkinäisiä, mutta vielä niillä tarkenee.
63-vuotiasta helsinkiläisnaista kirpaisee pahimmin vuokran ja ruuan hintojen nousu. Hän ei syö enää kalaa eikä lihaa ja jättää monet hedelmät ja kasvikset ostamatta. Kaupasta hän ostaa halpoja merkkejä eikä juo enää kahvia. Lääkkeitään hän ei aina pysty ostamaan.
– Loppukuusta olen melkein pari viikkoa rahaton. Koetan saada pennin jotenkin venymään. Aina ei onnistu, on lainattava.
– Päälle päin näytän tavalliselta, en köyhältä tai kärsivältä. Hyvää koulutusta ei voi muuttaa rahaksi. Eläke on pieni, hän lisää.
Porilaisen 61-vuotiaan naisen eläke on 782 euroa. Sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuminen, ruoka ja lääkkeet vievät nyt kaiken.
– Ennen hintojen nousua pystyin ostamaan pienen lohen pari kertaa kuukaudessa ja kanaa kerran viikossa, nyt syön kananmunia, ruisleipää, Pirkka-margariinia, itse tehtyä viiliä, paistettua sipulia, perunaa ja monesti pelkkää ruskeaa kastiketta. Kerran viikossa syön appelsiinin tai omenan.
”
Kerran viikossa syön appelsiinin tai omenan.
Ellei kaupassa ole ”päiväyslihaa”, kananmunat ovat naisen ainoa proteiinin lähde. Hän keittää viikon 14 munaa kerralla. ”Kahvimaitoa” hän tekee 0,69 euron ruokakermasta lisäämällä siihen vettä.
Sähköä hän säästää kaikin tavoin.
– Kerran päivässä keitän pannullisen kahvia, jota mikrotan pitkin päivää.
Talossa on ilmalämpöpumppu ja talvella lämpöä 17 astetta. Viikoittaisen saunomisen yhteydessä nainen pesee koneellisen pyykkiä ja käyttää jälkilämmön sen kuivattamiseen. Suihkussa hän laskee alun viileät vedet kahteen ämpäriin ja huuhtelee niillä pestyään ensin lämpimällä vedellä.
Eteläpohjalainen 70-vuotias nainen on katkera. Kun omaa taloa rakennettiin, sähkölämmitys oli ehdoton suositus.
– Siitä me nyt maksetaan, hän kirjoittaa.
Ahdinko vaikuttaa koko elämään. Hän on omaishoitaja ja tinkinyt kaupassa käynneistä, vaatteista ja puhtaudesta, eikä jaksa enää viedä hoidettavaansakaan ulos, kun se vaatisi pyörätuolin pyörien pesua.
– Kun lämmityskausi alkaa, rahaa ei jää ruokaan eikä lääkkeisiin.
Moni säästää rahaa leipomalla ja tekemällä ruokaa kerralla uunissa moneksi päiväksi. Yksi leipoo yöllä voidakseen hyödyntää yösähköä.
”
Kerran päivässä keitän pannullisen kahvia, jota mikrotan pitkin päivää.
Dieselin ja bensiinin hintojen nousu kismittää etenkin paikkakunnilla, joissa ilman autoa ei oikein pärjää. 78-vuotias oululaismies kertoo, että lisäksi hän joutuu jatkuvasti korjaamaan autoaan. Se on vuodelta 1989 ja mittarissa 540 000 kilometriä.
Mies kertoo kitkutelleensa jo ennen hintojen nousua.
– En ole käynyt ravintolassa, elokuvissa, teatterissa, konsertissa tai urheilutapahtumissa lähes 50 vuoteen tai koskaan. Viime aikoina olen syönyt miltei pelkästään kaupan punalaputettuja ruokia.
– Polkupyöräni on 50-luvulta. Vaatteet ovat rikkinäisiä, mutta vielä niillä tarkenee. Talveksi on toki melko uusi toppatakki ja pilkkihaalarit 80-luvulta. Talvikenkiä ei ole, intialaisilla matalilla turvakengillä olen jo monta talvea kävellyt.
64-vuotiaalta vantaalaismieheltä ”isojako” 1990-luvulla vei asunnon ja firman ja tuhosi terveyden. Nyt hän on jättänyt kahvin ja matkat ystävien luokse.
– Vaatteita en ole juuri ostanut vuosiin ja nyt jää kenkien ostokin, hän kirjoittaa.
Kun rahat eivät riitä, eläkeläiset käyttävät säästöjään, jos niitä on. Osa ottaa lainaa, mutta kaikki eivät saa sitä. Pikavippeihin eläkeläiset turvautuvat harvoin. Kahden vuoden takaisessa ETK:n kyselyssä niitä kertoi ottaneensa vain noin puolitoista prosenttia vastaajista.
Kynnys avun pyytämiseen sukulaisilta tai ystäviltä on korkea. Kaikki eivät myöskään hae toimeentulotukea, vaikka olisivat oikeutettuja siihen. Palomäki arvioi, että syynä voi olla häpeä, tietämättömyys tai hakemisen hankaluus.
”
Päälle päin näytän tavalliselta, en köyhältä tai kärsivältä.
Ruokajonoissa saattaa vastaisuudessa olla yhä enemmän eläkeläisiä. Jaettaviin ruokakasseihin ja ilmaisiin tai erittäin halpoihin lounaisiin turvautuu jo nyt usea vastaaja. 77-vuotias lietolaismies kertoo niiden lisäksi elävänsä kaurapuurolla. Lääkkeisiin rahat eivät riitä.
Kaikkia tilanne ei kirpaise yhtä pahasti. Kuopiolainen 71-vuotias omassa kerrostaloasunnossa asuva nainen kirjoittaa, ettei ole tinkinyt mistään.
– Teen ruuan itse, ja välillä kutsun myös poikieni perheitä syömään. Ehkä hieman tarkemmin ajattelen, mitä vaatteita ostan, hän kirjoittaa.
Työeläkkeet nousevat ensi vuonna ETK:n arvion mukaan 6,9 prosenttia. Palomäki huomauttaa, että prosenttikorotuksen koko riippuu siitä, minkä suuruiseen eläkkeeseen se tehdään.
– Isompiin eläkkeisiin tulee tietysti euromääräisesti isommat korotukset kuin pienempiin, hän huomauttaa.
Myös muuta helpotusta on luvassa. Hallitus päätti torstaina budjettiriihessään, että muun muassa sähkön arvonlisäveroa lasketaan väliaikaisesti nykyisestä 24 prosentista 10 prosenttiin.
Näin vastaajat kertovat venyttäneensä senttiä, jotta rahat riittävät
”Lähes kaikesta, eniten kulttuuriasioista kuten konserteista, ulkona käynneistä, matkoista sekä kotimaassa että erityisesti ulkomailla. Vaateostokset jääneet erittäin vähäisiksi ja ruokaostoksilla on tarkkaan harkittava mitä kannattaa ostaa.
Nainen, 73, pääkaupunkiseutu
”Olen joutunut tinkimään ruuan laadusta ja ostamaan halvimpia tuotteita syötäväksi. Myös suihkussa käynti on vain 1–2 kertaa viikossa, koska veden lämmitys on niin kallista öljyllä.”
Mies, 61, Etelä-Savo
”WC:n huuhtelu ei toimi. Ei ole varaa uusia sitä, koska alkuvuodesta boileri meni rikki, ja se oli pakko uusia. — No, voi sen vessan huuhtoa sadevedelläkin. Syön lähinnä hävikkiruokaa. Onneksi saan sitä kotiovelle tuotuna.– Hyvin pieni eläkkeeni ei riitä ollenkaan. Jos ei olisi säästöjä ja oma talo, en pärjäisi mitenkään.”
Nainen, 66, Uusimaa
”Olen jättänyt lääkkeitä ostamatta, osan lääkkeistä olen puolittanut. Rahat eivät riitä ruokaan, loppukuukaudesta syön pelkkiä keitettyjä makaroneja tai perunoita.”
Nainen, 63, Pohjois-Karjala
”Itse asiassa hyvin paljon ruuan laadusta. Ei enää kovin usein lihaa, sen sijaan halpoja nuudeleita ja halpaa makkaraa.”
Nainen, 88, Pirkanmaa
”En mistään, olen pula-ajan lapsi tottunut elämään säästeliäästi.”
Nainen, 73, pääkaupunkiseutu
”Lääkkeistä, ruuasta, harrastuksista, matkustelusta, lasten ja lastenlasten syntymäpäivämuistamisista, vanhempieni hautojen hoidosta.”
Nainen, 66, Lempäälä
”D-vitamiinia ei ole varaa ostaa, vaikka lääkäri on määrännyt. Kalasta ja monista kalliista marjoista ja hedelmistä.”
Nainen, 68, Etelä-Savo
”Yksikin odottamaton isompi lasku romuttaa talouden pitkäksi aikaa. Se lasku on yleensä sähkölasku.”
Mies, 66, pääkaupunkiseutu
”Ruuasta, vaatteista ja kengistä. Ennen kaikkea harmittaa – – että ei ole varaa käyttää kuulokojetta. Ei ole varaa edes hankkia silmälaseja tai hoidattaa hampaitaan. Eläkkeeni jäi todella pieneksi, kun jouduin jäämään sairauden takia 50-v eläkkeelle ja miehestäni saan eläkettä käteen 106 e, tulot yht.1 140 e käteen/kk”
Nainen, 71, Uusimaa