Syyskuussa kuluttajien luottamus painui ennätyksellisen alhaiseksi. Se on sikäli loogista, että sähkön hinta on noussut, ja samalla lähes kaikki muukin tuntuu kallistuneen. Samalla nousussa ovat myös korot, mikä voi tuntua esimerkiksi asuntovelkaisten taloudessa.
– Toki myös geopoliittiset asiat lisäävät huolta, ja maailman yleinen epävarmuus varmasti vaikuttaa ihmisten tunnelmiin, sanoo ekonomisti Pasi Kostiainen Nordeasta.
Valtiovarainministeriön johtava erityisasiantuntija Olli Kärkkäinen tiivisti tulokset aamulla twiittiinsä:
– Tämän aamun kuluttajaluottamuksen päätulokset voisi tiivistää ”pessimisti ei pety”. Olen hieman huolissani siitä, toteuttaako pessimisti itse oman ennustuksensa?
Kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli Tilastokeskuksen mukaan syyskuussa -18,3, kun se elokuussa oli -14,9 ja heinäkuussa -15,9. Syyskuun lukema on mittaushistorian 1995–2022 heikoin.
– Pidän tätä silti vähän yllättävänkin negatiivisena, kun työllisyystilanne on hyvä. Siihen nähden kuluttajien luottamus on yllättävänkin heikko, Pasi Kostiainen sanoo.
– Taloudessa on ollut huonompiakin aikoja kuin tällä hetkellä eletään.
Hän muistuttaa, että kuluttajien luottamus säilyi korkeampana esimerkiksi korona- tai finanssikriisin aikana.
Lue lisää: Kuluttajien luottamus talouteen syöksyi ennätyksellisen matalaksi
Ekonomisti Pasi Kostiainen, Nordea.
Tilastokeskuksen mukaan kuluttajilla oli ennätyksellisen vähän aikeita käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan. Ajankohtaa pidettiin huonoimpana koskaan ostoksille. Myös asunnon ostoaikeet laantuivat alle keskimääräisen tason.
Kostiaisen mukaan huono kuluttajaluottamus ja alhaiset ostoaikeet voivat ainakin jossain määrin heijastua takaisin talouteen.
– Kyllähän talous on osittain psykologista toimintaa. Jos odotetaan huonoja aikoja ja aletaan säästämään, totta kai se voi alkaa ruokkia heikompaa talouskehitystä, hän arvioi.
– Lyhyellä aikavälillä uutisilla huonoista talousnäkymistä voi olla vaikutusta. Mutta jos ne eivät itseä kosketa, tokihan ihmiset pystyvät arvioimaan, mihin omat varat riittävät.
Lue lisää: EK: Kuluttajien ennätysmatala luottamus talouteen ei ole vielä heikentänyt kulutusta
Pääekonomisti Pasi Kuoppamäki, Danske Bank.
Myös Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäki hämmästelee ennätysalhaista luottamusta, vaikka taloudessa toki on ongelmia.
– Energiaan kuluu rahaa, ja ne joilla on lainaa, joutuvat miettimään korkoja, Kuoppamäki sanoo.
Hänen mukaansa heikko luottamus ja vähäiset ostoaikeet varmasti vaikuttavat useaan kauppaan.
– Se merkitsee varmaan sitä, että kodinkone- ja viihde-elektroniikan kaupassa on vähän hiljaisempaa. Nykyisillä laitteilla varmaan yritetään pärjätä vähän pidempään, jos ne toimivat.
Pääekonomisti Pasi Sorjonen, Akava.
Akavan pääekonomistin Pasi Sorjosen mukaan kuluttajien heikolla luottamuksella voi tällä kertaa olla poikkeuksellisen suurikin vaikutus.
– Normaalisti sanoisin, että vaikutus voisi olla pienempi kuin luottamusluvuista voisi päätellä, mutta nyt minusta tuntuu, että tilanne on erilainen. Se johtuu siitä, että kotitalouksien ostovoima supistuu tänä vuonna niin paljon, hän sanoo.
– Myös korkojen nousu vie paukkuja pois kuluttamiselta. Pakollinen jarru kulutukseen alkaa näkyä varmasti meidän makrotaloudenkin luvuissa.
Sorjosen mukaan on paljon merkkejä siitä, että nyt eletään korkeasuhdanteen huippua ja talous on vähäksi aikaa hiipumassa.
– Ostopäällikköindeksit tulevat kovaa vauhtia alaspäin, ja aika laajasti odotetaan sitä, että tuotanto supistuu Euroopassa. Ylipäätään globaalin talouden odotetaan jäähtyvän puolen vuoden kuluessa, Sorjonen sanoo.
Myös sinänsä hyvistä työllisyysluvuista löytyy aavistus ongelmista.
– Äskettäin tulleiden lukujen mukaan työttömien määrä ei enää alenisi, eikä työllisyysaste ole noussut tämän vuoden alun jälkeen, Sorjonen kertoo.
Lue lisää: Teollisuuden hintojen nousu asettunut: öljy halpeni, sähkö kallistui
Pääekonomisti Jukka Appelqvist, Keskuskauppakamari.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvistin mukaan taloustilanne ei ehkä ole niin paha, kun mitä kuluttajien luottamusindeksi antaa olettaa.
– Edelleen silti pätee, ettei toistaiseksi Suomessa ole merkkejä syvemmän taantuman alkamisesta, hän toteaa.
Appelqvist korostaa, ettei Suomen bruttokansantuote ole supistumassa yhtä paljon kuin finanssikriisin aikaan. Äärisynkkää luottamuslukua selittää hänen mukaansa se, että nyt on nähtävissä, mihin talouden suhdanne on kehittymässä.
– Kotitaloudet arvioivat aivan oikein, että sekä Suomen talous että oma henkilökohtainen talous ovat heikentymisvaiheessa, Appelqvist sanoo.
– Sitä ei kuitenkaan vielä tiedetä, kuinka syvä edessä olevasta kuopasta tulee. Pienikestoisen kriisin yli päästään kyllä vallitsevan hyvän työllisyystilanteen ja aiemmin kertyneiden säästöjen avulla kohtalaisen kivuttomasti. Riskinä on tilanteen pitkittyminen, mutta toistaiseksi kotitalouksilla ja yrityksillä pääosin riittää kantokykyä.