Tutkijat arvelevat, että 100 000 kertaa Auringon kokoinen musta aukko vetää kaasupilveä puoleensa. Se olisi ”puuttuva linkki” tavallisten ja supermassiivisten mustien aukkojen välillä
Lähellä Linnunradan keskustaa on havaittu massiivinen kaasupilvimuodostelma, joka saattaa viitata harvinaiseen mustan aukon muotoon. Tutkijat kutsuvat isopäistä ja pitkähäntäistä pilveä Nuijapääksi.
Havainnosta kertoo Livescience (siirryt toiseen palveluun)-sivusto.
Pilvimuodostelma on Jousimiehen tähdistössä 27 000 valovuoden päässä Maasta.
Nuijapäätä tutkittiin kahdella teleskoopilla, jotka sijaitsevat Havaijilla ja Japanissa.
Tutkijat päättelevät pilven muodon johtuvan siitä, että musta aukko vetää sitä puoleensa. Harvinaista on tutkijoiden mukaan mustan aukon koko.
Mustat aukot ovat massakeskittymiä, joiden painovoima on niin voimakas, että valokaan ei pysty pakenemaan niistä. Tähden massainen musta aukko syntyy, kun tähti luhistuu elinkaarensa lopussa. Sen massa voi olla sata kertaa Auringon massa.
Supermassiivia mustia aukkoja on galaksien keskustoissa ne voivat olla massaltaan miljoonia tai jopa miljardeja kertoja Auringon kokoisia. Tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä, kuinka supermassiiviset mustat aukot ovat syntyneet.
Nyt löytynyt pilvimuodostelma ja sen mahdolliseksi syyksi osoittaunut musta aukko saattaa olla ”puuttuva linkki” tähden massaisten ja supermassiivisten mustien aukkojen välillä.
Tällainen keskikokoinen musta aukko voi olla osoitus siitä, kuinka tähden massaiset mustat aukot kasvavat supermassiivisiksi. Mahdollisia keskikokoisia mustia aukkoja on toistaiseksi löydetty universumista vain muutama. Yksikään niistä ei ole omassa galaksissamme, Linnunradassa.
Nuijapään päässä olevan mahdollisen mustan aukon kooksi on arvioitu 100 000 Auringon massaa.