Erikoinen kiista hissien uusimisesta: 7-kerroksisen talon hissi ei kulje jatkossakaan kuin kuudenteen
Hämeenlinnalaisessa noin 50 vuoden ikäisessä taloyhtiössä käytiin epätavallinen riita hissien uusimisesta.
Seitsenkerroksisen talon hissit ovat aina nousseet kuudenteen kerrokseen asti ja ylimmän kerroksen asukkaat ovat joutuneet nousemaan viimeisen kerrosvälin jalan.
Talossa on kaksi porrasta ja kummankin portaan ylimmässä kerroksessa on yksi huoneisto. Toisen huoneiston iäkäs osakas nosti oikeusjutun taloyhtiötä vastaan ja vaati kumoamaan yhtiökokouksen päätöksiä, jotka koskivat hissiremonttia. Hänen mielestään päätökset eivät kohdelleet osakkaita yhdenvertaisesti.
Taloyhtiössä on 52 huoneistoa. Kanteen nostaneen mielestä enemmistölle tehdään esteetön kulku hissillä ja ratkaisusta hyötyvät kaikki muut paitsi kahden ylimmän huoneiston asukkaat.
Asunto-osakeyhtiölain mukaan päätökset vanhan hissin uusimisesta ja lisähissikerroksen rakentamisesta ovat perusteiltaan erilaiset, edellisessä on kyse peruskorjauksesta ja jälkimmäisessä perusparannuksesta. Lisärakentaminen muuttaisi vastikekerrointa ylimmän kerroksen huoneistojen osalta.
Asiat päätettiin taloyhtiön ylimääräisessä yhtiökokouksessa viime syksynä.
Mikäli hissi haluttiin rakentaa ylimpään kerrokseen saakka, edellytti ratkaisun hyväksyminen seitsemännen kerroksen huoneistojen omistajien läsnäolijoiden enemmistöpäätöstä.
Vanhan hissin uusiminen edellyttää asunto-osakeyhtiönlain mukaan myös enemmistöpäätöstä.
Taloyhtiön hissi ei ole koskaan noussut kuudetta kerrosta ylemmäs. Taloyhtiö muistutti vastauksessaan kanteen nostaneelle osakkaalle, että kun hän oli ostanut huoneiston, niin silloinkaan hissi ei noussut seitsemänteen kerrokseen saakka ja koska hissiä ei ollut, ei sellaista voi vaatia yhdenvertaisuuteen perustuen. Kuudenteen kerrokseen nouseva hissi palvelee myös ylempänä asuvia, taloyhtiö totesi ja tuo arvonnousua huoneistoille.
Kun yhtiökokous päätti hissin kohtalosta, ei kantaja osallistunut kokoukseen.
Sen sijaan toisen seitsemännen kerroksen huoneiston omistaja osallistui. Hänen asuntonsa on suurempi kuin kantajan ja hänellä on enemmän ääniä kuin kantajalla. Äänestyksessä hän ei kannattanut lisärakentamista kuten eivät muutkaan kokoukseen osallistuneista osakkaista.
Hissin rakentaminen seitsemänteen kerrokseen olisi edellyttänyt kerroksen huoneistojen osalta enemmistöpäätöstä, eikä sitä syntynyt.
Taloyhtiö totesikin, että kummatkin päätökset olivat laillisia, eivätkä osakkaat halunneet rakentaa hissiä seitsemänteen kerrokseen.
Hissiremontti oli ajankohtainen, sillä hissit olivat jo elinkaarensa päässä ja taloyhtiön velvollisuus on pitää laitteet kunnossa.
Taloyhtiö vaati kanteen kumoamista. Taloyhtiön mielestä päätökset eivät loukanneet osakkaiden yhdenvertaisuutta eikä yhtiökokous ollut ylittänyt toimivaltaansa.
Käräjäoikeus hylkäsi kanteen kirjallisessa menettelyssä. Oikeus totesi johtopäätöksissään, että yhtiökokous oli päättänyt hissien uusimisesta ja päättänyt ettei seitsemättä lisäkerrosta rakenneta.
Käräjäoikeus toteaa, että yhtiökokous on voinut tehdä hissejä koskevat päätökset siten kuin se ne teki.
Kantajan mielestä taloyhtiö laittoi osakkeenomistajat äänestyksessä vastakkain tarkoitushakuisesti, mutta siitä oikeuden mukaan ei ollut näyttöä eikä vastaaja pystynyt esittämään näyttöä päätösten lainvastaisuudestakaan.
Menettely ei ollut yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen, eikä päätöksen tekeminen edellyttänyt osakkeenomistajan suostumusta, oikeus totesi.
Kantaja hävisi riidan. Hänen on maksettava taloyhtiön noin 6 450 euron oikeudenkäyntikuluista 2 230 euroa ja omat 1 080 euron kulunsa.
Kantaja haki valituslupaa, mutta Turun hovioikeus ei jatkokäsittelylupa myöntänyt, koska piti käräjäoikeuden ratkaisua oikeana. Hovioikeus antoi päätöksensä torstaina.
käräjäoikeus