Estonia-hylyn uusissa tutkimuksissa ei ole löytynyt mitään sellaista, mikä kumoaisi virallisen uppoamissyyn
TALLINNA Estonia-hylyn tutkimukset päätettiin käynnistää uudelleen sen jälkeen kun Henrik Evertssonin johtama kansainvälinen tv-ryhmä oli viime vuonna löytänyt aluksen rungosta aikaisemmin tuntemattoman reiän.
Tiistaina pidetyssä tutkimusten väliraportin julkistamistilaisuudessa Viron onnettomuustutkintakeskuksen johtaja **Rene Arikas **kertoi Ylelle, että mikään ei toistaiseksi kumoa matkustajalautan virallista uppoamissyytä.
Vuonna 1997 päättyneessä onnettomuustutkinnassa syyksi ilmoitettiin aluksen keulavisiirin irtoaminen kovassa merenkäynnissä.
– Tällä hetkellä ei ole minkäänlaisia perusteita väittää, etteivät vuoden 1997 raportin päätelmät pitäisi paikkansa, Arikas sanoi.
Hänen mukaansa tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia muun muassa hylystä löytyneiden vaurioiden alkuperän selvittämiseksi.
Kansainvälisen kuvausryhmän löytämä repeämä vahvistettiin uusimmissa tutkimuksissa vähintään neljä kertaa 22 metrin kokoiseksi. Sen tarkan koon vahvistaminen on hankalaa, koska vaurio yltää hylyn alle.
Sekä Rene Arikas että Ruotsin onnettomuustutkintakeskuksen varajohtaja Johan Bäckstrand olivat tiistaina Tallinnassa yhtä mieltä siitä, että repeämän todennäköisin syy on hylyn osuminen kallioperäiseen merenpohjaan.
– Tukholman yliopiston tutkimusten perusteella on erittäin todennäköistä että vaurio on syntynyt kontaktista merenpohjaan, Bäckstrand kertoi.
– Heti repeämän vieressä on avointa peruskalliota, ja repeämän kuvio vastaa kallioperän kuviota siinä kohtaa merenpohjaa, lisäsi Arikas.
Varsinaiset tutkimukset käyntiin maaliskuussa 2022
Rene Arikasin mukaan tänä vuonna toteutettiin vasta esitutkimus. Varsinaiset tutkimukset jatkuvat ensi keväänä.
Maaliskuussa käynnistyvät ferromagneettiset tutkimukset antavat lisätietoa siitä, minkälaista metallia ja mihin kohtaan merenpohjaa Estonian hylystä on uppoamisen aikana irronnut.
– Lasertutkimuksella piirretään puolestaan hyvin tarkka kuva Estonian hylystä, Arikas kertoi.
Lisäksi tutkijoiden on tarkoitus haastatella uudelleen onnettomuudesta selvinneitä. Heti onnettomuuden jälkeisinä vuosina tehdyt haastattelut eivät hänen mukaansa olleet kovin laadukkaita.
– Kaikkia selvinneitä ei ole edes haastateltu. Toisia on puhuteltu hyvin pintapuolisesti, Rene Arikas totesi.
Lisätutkimuksilla on tarkoitus myös kartoittaa syitä autokannen rampin irtoamiseen. Irtonainen ja hylyn vieressä makaava ramppi tuli heinäkuussa suoritetuissa kuvauksissa yllätyksenä.
– Meillä oli alun perin tieto että se olisi toispuolisesti kiinni hylyssä. On kuitenkin aivan liian aikaista tehdä sen irtoamisen syistä mitään johtopäätöksiä, Arikas sanoi.
Lue lisää: