Eläketurvakeskuksen mukaan maksussa oleviin eläkkeisiin vaikuttava työeläkeindeksi kasvaa selvästi enemmän kuin palkkakerroin ensi vuoden alussa.
Tämän takia vielä tämän vuoden puolella eläkkeelle siirtyvä saa suuremman indeksikorotuksen kuin eläkkeelle siirtymistä vuoden vaihteen yli siirtävä.
Ero on ensimmäistä kertaa näin suuri sen jälkeen kun palkkakerroin otettiin käyttöön vuoden 2005 alussa, kertoo ekonomisti Ville Merilä Eläketurvakeskuksesta.
– Näin dramaattinen ero on hyvin harvinainen, Merilä sanoo.
Työeläkkeisiin – ja myös varhaiseläkkeisiin – ja sen osittaisiin varhennuksiin – vaikuttaa kaksi indeksiä, työeläkeindeksi ja palkkakerroin.
Työeläkeindeksissä hintatason muutoksen osuus on 80 prosenttia ja palkansaajien ansiotason muutoksen osuus 20 prosenttia.
Palkkakertoimessa suhde on toisinpäin: hintatason muutoksen osuus on 20 prosenttia ja palkansaajien ansiotason muutoksen osuus 80 prosenttia.
Palkkakerroin korottaa eläkkeelle siirtyvän henkilön työuran aikaiset ansiot eläkkeen alkamisvuoden tasolle.
Molemmat indeksit tarkistetaan vuosittain tammikuussa.
– Indeksit seuraavat kuluttajahintojen ja ansiotason kehitystä omilla painoillaan. Pohjana on vuoden kolmannen neljänneksen kehitys. Nyt kuluttajahintojen nousu on ollut lähellä kahdeksaa prosenttia, Merilä sanoo.
Tämän vuoden heinäkuussa inflaatio oli 7,8 prosenttia ja elo-syyskuussa hintakehitys todennäköisesti ei juuri hidastu.
Yleinen ansiotason nousu on puolestaan jäämässä Tilastokeskuksen julkaisemien ennakkotietojen mukaan heinä-syyskuussa vain 2,6 prosenttiin.
Nopean inflaation takia ensi vuoden indeksikorotukset tulevat näkymään työeläkkeissä poikkeuksellisesti.
Toisin kuin on käynyt viime vuosina, inflaatiota painottava työeläkeindeksi kasvaa selvästi enemmän kuin palkkakerroin.
Tämän takia tämän vuoden puolella eläkkeelle siirtyvä saa suuremman indeksikorotuksen kuin eläkkeelle siirtymistä vuoden vaihteen yli lykkäävä.
Jos siirtyy eläkkeelle tänä vuonna ja viimeistään joulukuussa, korotetaan maksettavaa työeläkettä tammikuussa työeläkeindeksillä.
Jos siirtyy eläkkeelle ensi tammikuussa tai myöhemmin ensi vuonna, työuran aikaista ansiota korotetaan eläkkeen alkamisvuoden tasoon vain palkkakertoimella.
Työeläkeindeksin tuoma korotus tulee tällaiselle henkilölle voimaan vasta myöhemmin, mutta kumulatiivinen ero säilyy. Ei ole myöskään varmuutta siitä, että työeläkeindeksin korotuksiin vaikuttava inflaatio pysyy yhtä nopeana kuin nyt.
Kun inflaatio oli pitkään hidasta, oli palkkakertoimen tuoma indeksikorotus työeläkeindeksiä suurempi. Esimerkiksi vuonna 2021 työeläkeindeksin tuoma korotus oli 0,5 prosenttia, mutta palkkakertoimen korotus 1,3 prosenttia.
Eläketurvakeskuksen tässä kuussa tekemien laskelmien mukaan työeläkeindeksin kasvu voisi olla nyt noin 6,9 prosenttia ja palkkakertoimen noin 3,7 prosenttia.
– Jos siirtyisi yhden euron eläkkeelle, niin tämän vuoden puolella korotus olisi seitsemän senttiä ja ensi vuoden puolella siirtyvälle vajaa neljä senttiä, Merilä selventää.
Keskimääräisessä eläkkeessä ero on kymmeniä euroja. Mitä suurempi eläke, sitä suurempi ero.
Vuonna 2021 suomalaisen keskimääräinen kokonaiseläke oli 1 784 euroa kuukaudessa eli reilut 20 euroa enemmän kuin edellisvuonna.
Työeläkeindeksillä on tarkoitus varmistaa, että maksettavien eläkkeiden ostovoima säilyy. Sen laskentatavasta on kuitenkin käyty viime vuosina kiivastakin poliittista keskustelua.
Vaikutus on samansuuntainen myös osittaisen vanhuuseläkkeen kohdalla. Kansaneläkkeisiin vaikuttaa kuitenkin vain kuluttajahintaindeksi.
Normaalisti kansaneläkeindeksi tarkistetaan vuosittain vuodenvaihteessa, mutta nopean hintakehityksen johdosta hallitus teki keväällä päätöksen aikaistaa indeksin korotusta elokuun alkuun.
Ylimääräinen korotus laskettiin alkuvuoden hintakehityksen perusteella ja se oli 3,5 prosenttia.