EU näytti vihreää valoa ydinvoimalle – pienydinvoimaloita tulossa todennäköisesti vasta 30-luvulla
Euroopan unioni tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2050. Helmikuun alussa Euroopan komissio esitti sille välitavoitteen: jo vuonna 2040 kasvihuonepäästöjä olisi oltava 90 prosenttia vähemmän vuoden 1990 tasoon verrattuna.
Kamppailuun ilmastonmuutosta vastaan tulevat entistä vahvemmin hiilidioksidin talteenotto ja ydinvoima – ja erityisesti pienydinvoimalat.
EU:n energiakomissaari Kadri Simson ilmoitti pienydinvoimaloiden rakentamista koskevan teollisuusliittymän perustamisesta. Sen tavoitteena on edistää ensimmäisten reaktoreiden pystyttämistä vuoteen 2030 mennessä. Ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok.) kertoi Suomen haluavan tähän pään avaajien joukkoon.
Moduuleita pitkinä sarjoina
Ydinvoima jakaa Eurooppaa moneen leiriin. Saksassa viimeisestäkin reaktorista irrotettiin johdot viime vuonna, Ranska luottaa ydinvoimaan edelleen vahvasti. Ruotsi on kääntänyt kelkkansa ydinvoiman suhteen ja haluaa sitä nyt lisää, kokonaan uusiksi ydinvoimamaiksi pyrkivät Viro ja Puola.
– Vaikuttaa siltä, että ydinvoima kiinnostaa laajasti Euroopassa, Energiateollisuuden tuulivoima- ja ydinvoima-asiantuntija Annina Alasaari sanoo.
– Ydinvoiman renessanssia yritettiin 15 vuotta sitten. Se meni pieleen osin talouskriisin takia. Nyt on reformaation aika eli meidän pitää uudistaa se ajattelu, miten ydinvoimaan suhtaudutaan. Ydinvoimaa on pidetty mystisenä ja pelottavana tuotantomuotona. Oikeasti se ei sitä ole, Lappeenrannan yliopiston ydintekniikan professori Juhani Hyvärinen sanoo.
Pienydinvoimalat eroavat isoveljistään siinä, että varsinaisella sijaintipaikalla niitä rakennetaan mahdollisimman vähän. Laitos kootaan tehdasvalmisteisista moduuleista paikan päällä. Voimantuotantomoduuleita tai kokonaisia voimalaitoksia aiotaan rakentaa pitkinä sarjoina.
– Se vaatii kansallisten ydinturvallisuusviranomaisten yhteistyötä EU:ssa vaatimusten harmonisoinnissa, jotta niitä laitoksia pääsee nousemaan yhteiselle markkinalle useampia, Alasaari sanoo.
Sähkötehoa maksimissaan 300 megawattia
Lappeenrannan yliopiston kellarikerrokseen on tutkimustarkoituksia varten rakennettu pienydinreaktorin pienoismalli. Sillä on korkeutta liki kahdeksan metriä eli kokoa on pienydinvoimaloillakin.
Pienydinvoimalan sähköteho on maksimissaan 300 megawattia. Olkiluotoon rakennetun, maailman suurimpiin kuuluvan kolmosreaktorin sähköteho on 1 600 megawattia. Ero on siis moninkertainen.
Pienydinvoimaloiden konsepteja on suunnitteilla useampia, mutta Hyvärinen kertoo, että suurin osa perustuu olemassa oleviin teknologioihin, kuten Suomessakin paljon käytettyihin painevesi- ja kiehutusvesiteknologioihin.
– Niitä on vain yksinkertaistettu, pienennetty ja paketoitu, Hyvärinen luonnehtii.
Pienydinvoimaloillakin tuotetaan sähköä tai lämpöä tai niitä molempia. Suomessa Steady Energy suunnittelee reaktoria kaukolämmön tuottamiseen.
Kanadassa hanke pitkällä
Venäjä ja Kiina ehtivät maailmalla rakentaa ensimmäiset pienydinvoimalat. Kiinassa Hainanin saarella Linglong 1-laitoksen reaktorimoduli asennettiin paikalleen viime kesänä.
Milloin länsi ehtii mukaan?
Annina Alasaari kertoo, että yksi pisimmällä olevista on hanke Kanadan Ontariossa, jossa Darlingtonin voimalan rakentamislupa on jo vetämässä. Töiden uskotaan valmistuvan vuonna 2028 ja tuotannon käynnistyvän 2029.
Maailmalla teknologiat ovat jo pitkällä, mutta suomalaisasiantuntijat uskovat pienydinvoimaloiden laajemman rakentamisen alkavan vasta 30-luvulla. Voimaloiden luvittamiseen, ympäristövaikutusten arviointiin, kaavojen käsittelyyn ja valituksiin kuluu useampi vuosi.
Suomessa hallitusohjelmaan on kirjattu ydinenergialain uudistus. Uuden lain on määrä astua voimaan viimeistään vuonna 2028.
”Turvallisuudessa pieni koko on etu”
Ydinvoiman paluu nostaa pintaan myös ydinvoimaan liitetyt huolet. Mistä kaikkien voimaloiden radioaktiiviset polttoaineet kaivetaan? Mitä tehdään ydinjätteelle? Kuinka turvallisia voimalat ovat?
Kun teknologia on tuttua, haasteetkin ovat tuttuja. Hyvärisen mukaan pienuus on etu turvallisuuskysymysten ratkaisussa.
– Pienessä ydinreaktorissa on paljon helpompi toteuttaa kaikki tärkeät turvallisuustoiminnot luotettavalla tavalla kuin isossa. Ne voidaan tehdä yksinkertaisemmilla ratkaisuilla, yksinkertaisilla järjestelmillä, rakenteellisilla ratkaisuilla sekä luonnollisilla prosesseilla, missä lämmin nousee ylös ja kylmä valuu alas, Hyvärinen selittää.
Pienvoimaloita on suunniteltu rakennettavan lähelle alueita, jossa niiden tuottamaa sähköä tai lämpöä käytettäisiin. Tämä tarkoittaisi etäisyyden pienenemistä myös asuinalueille.
Hyvärinen sanoo, että parhaassa tapauksessa lähimmät asunnot voisivat olla heti pienydinvoimalan aidan vieressä.
– Mutta tämä siis parhaassa tapauksessa, professori korostaa.