Euroopan suurin veropetosvyyhti avautuu pala palalta – veroja kierretty jopa 150 miljardin euron edestä
Suomen verottajan selvitykset osinkokikkailusta liittyvät isompaan kansainväliseen kuvioon, jossa viranomaiset yrittävät päästä osinkopetosten jäljille.
Ylen MOT-toimitus osallistui 2018 laajan tietovuodon tutkimiseen. Saksalaisen tutkivan journalismin ryhmän Correctiven saamista asiakirjoista hahmottui vuosikausia kestänyt operaatio, johon oli osallistunut kymmeniä pankkeja ja sijoittajia.
Neljä vuotta sitten Correctiven toimittajaryhmä arvioi eurooppalaisten valtioiden veromenetysten suuruudeksi yhteensä 55 miljardia euroa. Sittemmin ryhmän työ on paljastanut lisää epäiltyjä petoksia, ja nyt kokonaissummaksi arvioidaan noin 150 miljardia euroa.
Correctiven mukaan kyseessä on historian suurin veropetos. Saksalaiset sanomalehdet ovat kutsuneet osinkokikkailua ”kaikkien aikojen monimutkaisimmaksi” veropetokseksi, koska siinä laillisten porsaanreikien ja laittoman toiminnan välinen raja on usein hiuksenhieno.
Saksan lakipykälissä outoja aukkoja
Osinkoveroja on kierretty monessa maassa samalla perustekniikalla kuin Suomessa: osakkeita myydään edestakaisin ostajalta toiselle osingonjakopäivän ympärillä. Näin osingonsaajaksi valikoituu muutamaksi päiväksi sellainen omistaja, jolle osingosta lankeava veroprosentti on mahdollisimman alhainen.
Lisäksi etenkin Saksassa jotkin sijoittajat ovat käyttäneet monimutkaisempia kikkailutapoja hyödyntämällä lainsäädäntöön jääneitä kummallisia aukkoja.
Saksalaisia osakkeita hyödyntävässä kikkailussa sijoittajat ovat hämärtäneet osakkeen todellisen omistajuuden vaihtamalla nopeaan tahtiin osakkeiden omistajaa.
EU-parlamentti huolestui kikkailusta
Eurooppalaisesta osinkokikkailusta on käytetty termiä cum-ex. Termi viittaa osakekauppoihin osingollisena (latinaksi cum: ”kanssa”) ja ilman osinkoa (ex: ”ilman”).
Sen jälkeen, kun Correctiv ja monet eurooppalaiset tiedotusvälineet olivat kertoneet osinkokikkailusta, EU-parlamentti pyysi unionin pankkiviranomaista EBA:ta tutkimaan asiaa.
EBA huolestui tilanteesta ja antoi lausunnon, jonka mukaan laiton verokikkailu murentaa EU:n rahoitusjärjestelmän eheyttä.
Myös EU-parlamentti sanoi, että ”cum-ex-skandaali on järkyttänyt kansalaisten luottamusta (jäsenmaiden) verojärjestelmiin”.
– Paljastukset ovat kaikkien aikojen suurin veropetosskandaali Euroopan unionissa, parlamentti sanoi.
Kikkailussa mukana tunnettuja suuryrityksiä
Useiden nimekkäiden finanssiyritysten epäillään osallistuneen osinkokikkailuun.
Loppuvuodesta 2018 poliisi ratsasi Münchenissä yhdysvaltalaisen BlackRockin toimiston, uutistoimisto Reuters kertoi. BlackRock on maailman suurin varainhoitoyhtiö. Ratsioiden kohteiksi ovat sen jälkeen joutuneet mm. ruotsalainen SEB ja yhdysvaltalainen Morgan Stanley.
Tiedotusvälineiden tietojen mukaan epäiltyjen pankkien joukossa on mm. kymmeniä saksalaisia pankkeja, hollantilainen ABN Amro sekä suuret yhdysvaltalaiset Bank of America ja JP Morgan.
Osinkokikkailu kukoisti alkujaan Yhdysvalloissa ennen vuonna 2007 iskenyttä finanssikriisiä, mutta asian noustua julkisuuteen yhdysvaltalaisten osakkeiden käyttö kikkailuun kiellettiin 2010. Tämän jälkeen yhdysvaltalaiset pankit alkoivat käyttää osaamistaan eurooppalaisten yritysten osakkeilla käytävässä kaupassa.
Finanssikriisin riuduttamille pankeille cum-ex-kaupat olivat vuosien ajan luotettava rahantekokone.
Rangaistuksia pelkäävät finanssiyritykset ovat myös alkaneet syytellä toisiaan verokikkailusta. Esimerkiksi saksalaispankki M.M. Warburg on haastanut Saksan suurimman pankin Deutsche Bankin oikeuteen jouduttuaan jälkikäteen maksamaan veroja osinkokikkailusta.
Ensimmäiset tuomiot langetettu
Saksassa on annettu ensimmäiset merkittävät tuomiot osinkokikkailua harjoittaneille pankkiireille. Brittiläinen Martin Shields sai toissa vuonna vuoden ja kymmenen kuukauden vankeustuomion ja 14 miljoonan euron sakot. Brittiläinen Nicholas Diable sai vuoden vankeutta.
Shields ja Diable saivat tuomionsa ehdollisina, koska he auttoivat saksalaisia syyttäjiä selvittämään, miten osinkokikkailua käytännössä tehtiin. He olivat itse tehneet cum-ex-kauppoja muun muassa autonvalmistaja BMW:n ja lentoyhtiö Lufthansan osakkeilla.
– Haluammeko me elää maailmassa, jossa kaikki yrittävät huijata toisiaan? tuomari Roland Zickler kysyi The Guardian -lehden mukaan tuomiot ilmoittaessaan.
Syyttäjät ovat tutkineet Saksassa vuosikausia kaikkiaan satoja henkilöitä ja kymmeniä pankkeja epäiltyinä osallistumisesta laittomaan osinkokikkailuun. Saksalaiset eivät heti kertoneet epäilyksistään niille – samalla epäillyt petokset pääsivät jatkumaan ympäri unionia vuosikausien ajan.
Monet cum-exista epäillyt pankit ja pankkiirit ovat puolustautuneet sanomalla, että tämänkaltaisia kauppoja ei ollut erikseen kielletty laissa. Saksalaisen syyttäjän mukaan kauppojen laittomuus on niin ilmiselvää, ettei niitä ole tarvinnut kieltää.
Saksalaiset tuomioistuimet ovat antaneet yhdelle pankkiirille viiden ja puolen ja toiselle kolmen ja puolen vuoden vankeustuomiot.
– Suljin silmäni ja jatkoin tätä toimintaa. Olen syvästi pahoillani, että olen aiheuttanut niin suuret veromenetykset, Detlef M:ksi nimetty pankkiiri sanoi uutistoimisto Bloombergin mukaan.
Sveitsi luovutti Bergerin Saksaan
The New York Times -lehden mukaan cum-ex-kaupat keksittiin ilmeisesti yhdysvaltalaisen sijoituspankin Merrill Lynchin Lontoon-konttorissa, jossa Martin Shields oli aloittanut pankkiuransa 2002.
Shields teki läheistä yhteistyötä saksalaisen lakimiehen Hanno Bergerin kanssa. Berger tunnetaan kekseliäänä lakimiehenä, joka pystyi perustelemaan yhä uusille sijoittajille, miksi cum-ex-kaupat olisivat laillisia. Ennen oman yrityksen perustamista Berger oli työskennellyt johtajana Frankfurtin verovirastossa.
Bonnilaisen tuomioistuimen kuulustellessa Bergerin alaista tämä kertoi kokouksesta Bergerin lakiasiantoimistossa. New York Times kertoi, että Berger oli kehottanut liian herkkiä ihmisiä vaihtamaan työpaikkaa:
– Tässä on ulko-ovi niille, joille se on ongelma, että meidän työmme seurauksena päiväkoteja rakennetaan vähemmän.
Berger muutti Sveitsiin välttääkseen joutumisen oikeuteen. Sveitsi kuitenkin luovutti hänet Saksan viranomaisille kuluvan vuoden helmikuussa, ja oikeudenkäynti alkoi huhtikuussa.
Tanska yrittää saada päätekijän tuomiolle
Tanska on Saksan ohella yksi eniten verotuloja cum-exiin menettäneistä valtioista. Tanskan verohallinto arvioi menettäneensä laittomassa osinkokikkailussa noin 13 miljardin kruunun eli noin 1,8 miljardin euron verotulot.
Tanska laskee menettäneensä pelkästään brittiläisen investointipankkiirin Sanjay Shahin junailemissa osinkohuijauksissa jopa seitsemän miljardin kruunun verotulot. Syytökset kiistänyt Shah on asunut vuosia Dubaissa, mutta tänä keväänä Tanska solmi Arabiemiraattien kanssa luovutussopimuksen saadakseen Shahin tuomiolle Tanskaan.
Kaikkiaan Tanskan verohallinto on nostanut yli 500 oikeusjuttua osinkohuijauksista mm. Britanniassa, Saksassa ja Kanadassa. Saksan ohella juuri Tanskan ponnistelut näyttävät tietä muiden maiden verottajille siihen, miten osinkohuijareita yritetään saada vastaamaan teoistaan.
Esimerkiksi Suomessa verottaja arvioi alun perin, että suomalaisissa huijauksissa olisi vain ulkomaisia tekijöitä. Nyt Verohallinto on löytänyt omissa selvityksissään myös petoksista epäiltyjä suomalaisia yksityishenkilöitä ja yrityksiä.
Correctiven mukaan tilanne ei ole juuri parantunut reilut kolme vuotta ensimmäisten paljastusten jälkeen: ”Eurooppalaiset valtiot epäonnistuvat edelleen taistelussaan järjestelmällisiä veropetoksia vastaan.”
Correctiven haastatteleman Sanjay Shahin mukaan osinkokikkailu on yhä houkuttelevaa toimintaa:
– Jos voisin ryhtyä tekemään liiketoimia, palaisin heti tähän samaan bisnekseen.
Viime viikon perjantaina Tanskan oikeusministeriö ilmoitti, että Dubain viranomaiset ovat pidättäneet Shahin. Ulkoministeri Jeppe Kofod sanoi Twitterissä, että Tanska yrittää saada Shahin luovutetuksi ”niin pian kuin mahdollista”.
Artikkelista voi keskustella torstaihin kello 23.00:een saakka.