Eurooppa-kirje: Puola palaa Euroopan ytimeen – purkautuuko sen ja Unkarin epäpyhä liitto Ukrainan sodan seurauksena?

Dzień dobry,

Puolan toiveet EU:n elpymisrahojen saamisesta saivat vauhtia, kun komissio ilmoitti puoltavansa maan elvytyssuunnitelman hyväksymistä keskiviikkona. Mistään kahvirahoista ei ole kysymys: Puola kuuluu 35 miljardin potilla elpymisrahaston suurimpiin hyötyjiin.

Rahoilla on tarkoitus viherryttää Puolan taloutta ja edistää digitaalista siirtymää. Elpymisvaroilla rahoitetaan muun muassa nopea nettiyhteys miljoonalle kotitaloudelle.

PANOSTUKSET TULEVAT tarpeeseen. Puola kuuluu häntäpään maihin Euroopan digitalisaatiota kartoittavissa vertailuissa. Elpymisvarojen on määrä nopeuttaa Puolan talouskasvua ja luoda maahan noin 100 000 uutta työpaikkaa.

Eipä kuitenkaan nuolaista ennen kuin tipahtaa. Rahojen vastineeksi maan on tehtävä oikeusvaltiota parantavia uudistuksia. Keskiössä on päätös EU-oikeuden vastaisen tuomareita valvovan kurinpitoelimen lakkauttamisesta.

Puolan parlamentti äänesti viime viikolla kurinpitoelimen lopettamisesta. Brysselin huolena on, että muutokset jäävät pintapuolisiksi. Voiko EU:n sääntöjä aiemmin räikeästi kyseenalaistaneeseen maahan luottaa?

MONILLA KOMISSAAREILLA oli asiasta epäilyksensä ennen keskiviikon päätöstä. Komission johtavat varapuheenjohtajat Margrethe Vestager ja Frans Timmermans äänestivät elpymissuunnitelman hyväksymistä vastaan, mikä on poikkeuksellista.

Toisessa vakaakupissa painavat Puolan kiistämättömät saavutukset Ukrainan puolustusvoimien tukijana ja sieltä saapuvien pakolaisten vastaanottajana. Puola muun muassa kannattaa Ukrainan hyväksymistä EU-jäsenehdokkaaksi. Puola on lisäksi ollut etunenässä vaatimassa EU:lta tiukempia Venäjän vastaisia toimia.

PALKITSEMALLA PUOLAA myönteisestä kehityksestä EU saa mahdollisuuden luotsata maata kohti unionin ydintä.

Samalla tämä mahdollistaa Puolan ja Unkarin välisen epäpyhän liiton purkamisen, joka on vienyt molemmat maat unionin ulkokehälle. Puolan ja Unkarin välit ovat olleet koetuksella myös Unkarin Venäjä-sympatioiden takia.

Sota tuo kummallisia ystäviä ja vihollisia, toteaa Puolaa hyvin tunteva diplomaattilähde. Nähtäväksi jää, tarttuuko Puolan johto EU:n ojentamaan käteen.

Miłego weekendu,

Rikhard

P.S. EU-toimittaja Janne Toivonen raportoi Hollannista, jossa maakaasukenttä aiheuttaa talojen sortumisia. Uutta kaasukenttää puuhataan nyt merelle, koska Venäjän-kaasusta halutaan eroon.

Kollega Anna Karismo kokosi muita kuumia Eurooppa-aiheita:

Some: Lunta tupaan Saksalle ja Ranskalle Ukraina-viesteistä

KIIVAIN eurooppalainen keskustelu käydään näinä päivinä Saksan ja Ranskan johtajien suhtautumisesta Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa. Ei liittokansleri Olaf Scholz sen paremmin kuin presidentti Emmanuel Macronkaan ole vieraillut Kiovassa. Sen sijaan he ovat puhuneet puhelimessa Vladimir Putinin kanssa.

Scholzin Ukrainaan liittyvää viestintää voi hyvällä syyllä kutsua kädenlämpöiseksi. Viikonloppuna hän julkaisi filosofisen tviitin, jossa pohti, pitääkö väkivaltaan vastata väkivallalla. Jotkut muistuttavat, että Saksa on kuitenkin tukenut Ukrainaa paljon.

Ranskan logiikka taas on se, että sodat päättyvät joko toisen osapuolen täydelliseen tappioon tai aselepoon ja sovintoon, kirjoittaa arvostettu EU-tarkkailija Mujtaba Rahman ketjussaan. Jos länsimaat eivät ole valmiita itse sotimaan Ukrainan rinnalla Venäjää vastaan, tavoitteissa pitää joustaa rauhan aikaansaamiseksi.

Shakin entinen venäläinen maailmanmestari Garri Kasparov oli yksi heistä, jotka varoittelivat Putinin hyökkäysaikeista jo pitkään ennen sotaa.

Hänen mielestään Scholz, Macron ja Italian Mario Draghi pelkäävät Ukrainan voiton muuttavan valta-asetelmia niin, että heidän oma asemansa horjuu. ”Heitä ei nähtäisi uudessa turvallisuusasetelmassa enää johtajina rauhoittelupuheidensa jälkeen”, Kasparov kirjoittaa. Hmm, näinköhän?

VIIKON VISA: Vanhimmat eurooppalaiset yritykset toimivat palvelualalla – mutta mikä on Suomen vanhin yritys?

MUSTION RUUKKI on tiettävästi vanhin Suomeen perustettu yritys, mutta nyt Mustiossa ei ole enää ruukkia vaan muun muassa hotelli ja ravintola. Tiedätkö, mikä on vanhin suomalainen yritys yhä alkuperäisellä toimialallaan? Se perustettiin vuonna 1638. Vastaus ensi viikon kirjeessä.

ENSI VIIKOLLA: Parlamentti äänestää ilmastopaketista ja EKP linjaa koronnostoja

KILPAILUKYVYSTÄ vastaavat ministerit kokoontuvat loppuviikoksi pohtimaan, miten EU:sta tehdään aiempaa omavaraisempi esimerkiksi puolijohteissa. Taloutta halutaan muutenkin tehdä nykyistä riippumattomammaksi teollisuus- ja kauppapolitiikassa.

TORSTAINA JA PERJANTAINA kokoontuvat myös sisä- ja oikeusasioiden ministerit. Venäjän hyökkäyssotaan liittyen he keskustelevat muun muassa kansainvälisten rikosten tutkinnan ja syytteeseenpanon tehostamisesta.

EU-PARLAMENTILLA on täysistuntoviikko Strasbourgissa. Siellä äänestetään niin kutsutusta Fit for 55 -lakipaketista. Käytännössä kyse on toimista, joilla EU vähentää hiilidioksidipäästöjä 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Aikaa tavoitteeseen pääsyyn on siis seitsemän ja puoli vuotta.

TOINEN VIIKON KOHOKOHTA EU-asioissa on torstaina, jolloin Euroopan keskuspankin neuvosto kokoontuu rahapoliittiseen kokoukseensa, poikkeuksellisesti Amsterdamiin. Pääjohtaja Christine Lagarde arvioi loppuvuoden korkokehitystä tiedotustilaisuudessaan. EKP:n liikkumavara oli pieni jo ennen Venäjän aloittamaa sotaa, mutta nyt se on vain kaventunut.

Herättikö kirjoitus ajatuksia? Voit keskustella aiheista lauantai-iltaan klo 23:een saakka.

Voit tilata Eurooppa-kirjeen suoraan sähköpostiisi tästä linkistä (valitse kirjeeksi ”Eurooppa”).