Hallitus nostaa arvonlisäveroa – katso, miten käy sohvan, älypuhelimen ja t-paidan hinnan

Hallitus on sopinut kehysriihessään yleisen arvonlisäveron korottamisesta 25,5 prosenttiin, kertoivat eilen Helsingin Sanomien hallituslähteet. Asia vahvistettiin myöhemmin myös Ilta-Sanomille.

Nykyisin yleinen arvonlisävero on 24 prosenttia ja se kohdistuu lähes kaikkiin tavaroihin ja palveluihin.

Veronmaksajien keskusliitto laski Ilta-Sanomille käytännön esimerkkejä, miten arvonlisäveron korotus vaikuttaisi kuluttajatuotteiden hintoihin, kun veronkorotus lasketaan niihin suoraan.

Arvonlisäveron korotus tehtäisiin vallitsevan käsityksen mukaan viimeistään vuodenvaihteessa. Nykyisiin arvonlisäveron alennettuihin kantoihin ei tehdä muutoksia.

Hallitus on päässyt kehysriihessä loppusuoralle, kertoi valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) tänään viestipalvelu X:ssä.

Hallitus pitää tiedotustilaisuuden kehysriihen päätöksistä tänään kello 15.30.

Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtisen mukaan hallituksen veroratkaisu on periaatteessa hyvä. Hän on kuitenkin yllättynyt esillä olleesta arvonlisäveron korotuksen suuruudesta. Se vaikuttaa laajasti kuluttajien ostovoimaan.

– Itsekin olen ollut sitä mieltä, että nyt olisi pääverokannan vuoro, jos arvonlisäveroa ylipäänsä nostetaan. Tämä on parempi vaihtoehto kuin työn ja yrittämisen verotuksen kiristäminen, Lehtinen sanoo.

– Korotuksen mittaluokka on kuitenkin yllätys. Korotus on tarpeettoman suuri. Pohjoismaissa yleinen verotaso on 25 prosenttia, kuten Ruotsissa ja Tanskassa. Olisin odottanut, että jäätäisiin tälle tasolle.

Lehtisen arvion mukaan jo pelkällä arvonlisäveron kiristyksellä kerätään lähes miljardi euroa, mikä vastaa valtiovarainministeriön esittämiä arvioita.

Lehtisen mukaan herää kuitenkin kysymys, onko muita veroja enää tarpeen kiristää, jos kolmen miljardin euron sopeutustarpeesta loppuosa eli kaksi miljardia euroa on menoleikkauksia, kuten on ennakoitu.

– Veronkiristysten painoarvo on näköjään neuvottelujen kuluessa noussut.

Suomessa on nykyisin käytössä kaksi alennettua arvonlisäverokantaa.

Elintarvikkeiden, ravintola- ja ateriapalvelujen ostajat maksavat 14 prosentin arvonlisäveroa. Muun muassa kirjojen, tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien, lääkkeiden, liikuntapalvelujen sekä kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien lippujen ostajat maksavat puolestaan 10 prosentin veroa.

Hallitus on jo päättänyt nostaa suurimman osan hyödykkeistä alimmasta kymmenen prosentin verokannasta 14 prosentin kantaan. Tämä koskee esimerkiksi lääkkeitä sekä majoituspalveluita. Sanoma- ja aikakauslehdet jätetään ennalleen.

Myönteistä on Lehtisen mukaan se, ettei elintarvikkeiden 14 prosentin verokantaa nyt nosteta.

– Näiden ja muiden 14 prosentin kannassa olevien tuotteiden suhteellinen asema paranee, kun vero ei nouse.

Pääministeri Petteri Orpo (kok) suhtautui kielteisesti ruoan arvonlisäverotuksen korottamiseen Ilta-Sanomien haastattelussa lauantaina.

Ruoan arvonlisäveron jättämistä ennalleen puolustaa se, että pienituloisimmat maksavat eniten arvonlisäveroa suhteessa tuloihin ja suuri osa kertymästä tulee ruoasta.

Tilastokeskuksen mukaan suomalaista pienituloisimman viidenneksen kulutusmenoista peräti 56 prosenttia kului vuonna 2022 ruokaan ja asumiseen.

Arvonlisäveron kiristäminen nostaa tavaroiden ja palveluiden hintoja eli laskun maksavat kuluttajat.

– Kokemus aiemmin tehdyistä muutoksista kertoo, että veronkorotukset menevät hintoihin läpi, Lehtinen sanoo.

Laaja alaisena verona arvonlisävero vaikuttaa myös inflaatioon, joka on ollut viime aikoina laskusuunnassa. Tilastokeskus kertoi eilen, että kuluttajahintojen vuosimuutos oli maaliskuussa 2,2 prosenttia, kun helmikuussa inflaatio oli vielä 3,0 prosenttia.

Lehtisen mukaan se, nousevatko hinnat enemmänkin kuin veronkorotuksen verran riippuu kuitenkin eri tekijöistä, kuten talouden suhdanteen kehittymisestä.

– Se riippuu siitä, minkälainen tilanne maassa on silloin kun korotus tulee voimaan, onko kuluttajilla tällöin kysyntää, Lehtinen sanoo.

– Myyjät hinnoittelevat tuotteensa ja ostajat miettivät haluavatko ostaa. Kysymys on siitä, pystyvätkö tuotteita ja palveluita myyvät vyöryttämään hinnat kuluttajalle asti.

Yleistä arvonlisäverokantaa nostettiin viimeksi vuonna 2013, jolloin se nousi nykyiselle tasolle. Samalla korotettiin alennettuja kantoja yhdellä prosenttiyksiköllä.

Helsingin yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n julkistalouden professori Roope Uusitalo arvioi, että nyt suunnitellulla arvonlisäveron korotuksella on todennäköisesti lyhyellä aikavälillä inflaatiota kiihdyttävä vaikutus, mutta vaikutuksen lopullinen suuruus jää nähtäväksi.

– Vaikuttaako muutos koko painollaan vai ei, se riippuu pitkälti markkinoista.

Uusitalon mukaan yleisen arvonlisäverokannan noston vaikutuksen mittaaminen kuluttajahintainflaatioon on vaikeaa, koska selvä vertailukohta puuttuu eli ne tuotteet, joissa verot jäävät ennalleen.

Selvää on se, että kaikki veronkorotukset vaikuttavat supistavasti kokonaiskysyntään.

– Kysymys on siitä mikä mahdollisista veronkorotuksista vaikuttaisi vähiten, eikä arvonlisävero ole huonoimmasta päästä, Uusitalo sanoo.

–  Myöskin leikkaukset ja julkisen sektorin säästötoimenpiteet vaikuttavat kokonaiskysyntää vähentävästi.

Huhtikuun alussa tehtävässään aloittanut Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto arvioi, että alustavien tietojen perusteella alv:in korotus on suuren puoleinen.

– Jos pitää paikkansa, että korotus on puolitoista prosenttia, on se todella korkea korotus. Katsotaan, mitä lopullisesti tulee, Luoto sanoo.

– Kaikki kulutusverojen nousut kurittavat kuluttajan ostovoimaa.

Virallisesti Kaupan Liitto kommentoi asiaa, kun kehysriihen päätökset on julkistettu.