Ensi vuonna apu jää saamatta tai viivästyy monilta esimerkiksi nuorten matalan kynnyksen mielenterveystyössä ja perheväkivallan avussa, jos hallitus vie läpi leikkurinsa, sote-järjestöistä sanotaan.
Hallituksen odotetaan tuovan kehysriiheen mittavan säästöpaketin, joka uhkaa ajaa alas ison osan järjestöjen tukipalveluista.
Budjettikirjaan merkatut miinukset näkyvät järjestöjen mukaan järisyttävällä tavalla arjessa, jossa autetaan vauvaperheitä, teinejä, yksinäisiä, vammaisia, vanhuksia, päihdeongelmaisia, kuntoutuvia vankeja ja paljon muita.
– Tämä on katastrofi, sanoo Kristiina Väänänen, toiminnanjohtaja Vantaan turvakoti ry:stä.
Hallitusohjelmassa on vuodelle 2027 kirjattuna 100 miljoonan euron leikkaus sote-järjestöille. Leikkaus tuotaneen kehysriiheen jo etuajassa niin, että ne vaikuttaisivat jo ensi vuonna.
Tänä vuonna tuki oli 384 miljoonaa euroa, joten 100 miljoonaa tarkoittaa lähes neljänneksen säästöjä.
Vantaalla lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden asiakastapaamisia oli viime vuonna 1 782. Neljänneksen höylääminen tarkoittaa, että 445 vastaanottokertaa, sata asiakasta, jää pois terapeuttisista keskusteluista. Lukuun on lisättävä perheiden lapset.
Leikkuri iskee niin kutsuttuun Stea-tukeen eli sosiaali- ja terveysministeriön jakamaan valtionavustukseen. Vielä ei ole tiedossa, leikataanko kaikilta tasaisesti vai kohdennetaanko säästöjä.
Vantaan turvakoti ry on alueensa lähisuhdeväkivaltaan tukea tarjoava järjestö. Se tuottaa avopalvelua, joihin asiakkaita ohjataan sosiaalitoimesta tai poliisista. Vaikka kyse on järjestöstä, palvelu on siten vahvasti lakisääteistä toimintaa tukeva.
– Ennaltaehkäisemme syrjäytymistä ja ylisukupolvisen väkivallan kierteen jatkumista perheissä. Julkisella sektorilla ei ole vastaavia toimia, jotka hoitavat lähisuhdeväkivallan kokijoita ja tekijöitä.
Pääkaupungin turvakoti ry ottaa lähisuhdeväkivaltatyön yksikössään vastaan noin 700 asiakasta, väkivallan kokijoita, tekijöitä ja näiden lapsia. Työntekijöitä on kuusi. Neljänneksen säästö tarkoittaisi asiakkaiden supistumista 525:een.
– Meillä on henkilökunnalla koko ajan ajat täynnä. Työlle on tarvetta. Suomessa on valtavasti lähisuhdeväkivaltaa. On aivan kestämätöntä, jos asiakkaat eivät tällaiseen asiaan apua saa, toiminnanjohtaja Karola Grönlund sanoo.
Järjestöt arvioivat, että leikkaus on niin raju, että palveluita karsitaan ja osa loppuu kokonaan. Tällaisia tuen muotoja voivat olla esimerkiksi vauvaperheiden tai eroperheiden tuen palvelut.
– Jos se tapahtuu kiirehdityllä aikataululla, järjestöt joutuvat ajamaan alas toimintaa, jonka voi pysäyttää nopeasti. Aikaa ei jää palveluiden priorisointiin, Suomen Mielenterveys ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi sanoo.
”
Laskun tästä maksavat hyvinvointialueet eli niitä rahoittava valtio.
Mieli ry:n ja jäsenyhdistysten tuki auttoi viime vuonna 175 000 kertaa puhelin- chat- ja vastaanottotyönä. Neljänneksen höylä vähentäisi auttamiskertoja 45 000 kertaa.
Valtakunnallinen kriisipuhelin soi 416 000 kertaa, joista vastattuja puheluita oli noin 90 000. Leikkuri supistaisi puhelut 65 000:een, mutta vastaavasti soittajien määrä varmasti kasvaa yli puolen miljoonan. Yhä useampi joutuu jonottamaan.
– Aivan kestämätön tilanne, jos vain vajaa kymmenesosa pääsee hyvin läpi matalan kynnyksen palveluun.
Nuorten Sekasin-chatiin otettiin viime vuonna yhteyttä 160 000 kertaa, mutta keskusteluja oli 35 000. Vantaan kouluampumista seuranneina päivinä keskustelumäärä viisinkertaistui. Säästöt paisuttaisivat apua hakevien nuorten jonoa entisestään.
säästösuunnitelmat on otettu tyrmistyksellä vastaan. Mieli ry:n mukaan säästöt uhkaavat lisätä lasten ja nuorten pahoinvointia.
Hallitusohjelma nimenomaan painottaa järjestöjen vastuun kasvattamista. Siinä on myös useita kirjauksia lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyden vahvistamisesta.
Sdp:n kansanedustaja Paula Werning sanoo tiedotteessaan, että säästöt ovat niin rajuja ja nopeita, että ne käytännössä tuhoavat sote-järjestöjä jo ensi vuonna.
Myös talousvaikuttaja Sixten Korkman otti A-Talkissa kantaa järjestöleikkauksiin ja sanoi, että niissä ei ole järkeä.
Hallituksen aikomukset tyrmäsi kannanotossaan 12 sote-järjestöä, muun muassa Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun keskusliitto, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Mieli ry, Pelastakaa Lapset, Pienperheyhdistys ja Soste eli Suomen sosiaali ja terveys ry.
Järjestöjen tekemä työ on sellaista, mitä julkinen tai yksityinen sektori ei useinkaan tee. Työtä tehdään lisäksi pitkälti vapaaehtoisvoimin, mikä pienentää kustannuksia.
– Sote-järjestöjen kautta kanavoituu noin 20 000 henkilötyövuoden määrää vastaava vapaaehtoisten työpanos, Sosten pääsihteeri Vertti Liukas kirjoitti blogissaan.
Järjestöistä painotetaan, että korjaaminen on aina kalliimpaa kuin ennaltaehkäisy.
Esimerkiksi lapsen huostaanotto ja pitkäaikainen sijoitus 18 ikävuoteen asti voi maksaa 1–1,6 miljoonaa euroa, Ensi- ja turvakotien liitosta sanotaan.
Perheväkivaltaongelmat paisuvat herkästi, sillä ne näkyvät traumatisoitumisena, työkyvyn heikkenemisenä, lasten kouluongelmina, häiriökäyttäytymisenä, päihteiden käyttönä ja rikosten kierteenä.
– Nämä ovat isoja lukuja myös terveydenhuollossa, koska asiakkaamme tutkitusti käyttävät palveluita paljon, Grönlund sanoo.
– Laskun tästä [säästöistä] maksavat hyvinvointialueet eli niitä rahoittava valtio, ja se lasku on varmuudella suurempi kuin avustuksista säästettävä määrä. Liukas totesi.