Harvinainen laivahylky lumosi laajan tutkimusryhmän – ainutlaatuinen pala oululaista historiaa paljastaa koko ajan uutta tietoa 1600-luvulta
Museovirastossa on saatu konservoitua vuonna 2019 löydetyn hylyn jäänteet. Seuraavaksi edessä on kuukausien mittainen pakastekuivaus.
Oulusta rakennustyömaan kaivausten yhteydessä löytyi 1600-luvulta peräisin olevan hylky vuonna 2019. Nyt sen tutkimuksessa on edetty uuteen vaiheeseen, kun osia on alettu pakastaa kansallismuseossa.
Kansallismuseon konservaattori Elisa Ahverdov kertoo, että tähän mennessä säilytettävät puuosat on käsitelty konservointiaineella ja seuraavaksi osat kuivataan pakastamalla.
Tyhjiöpakastuksessa osat kuivataan niin, että ne säilyttävät mahdollisimman hyvin muotonsa eivätkä halkeile tai vääntyile. Menetelmä on tarkoitettu juuri arkeologisen puumateriaalin käsittelyyn, ja se voi kestää muutaman kuukauden. Sen jälkeen toisistaan irrotettuja hylyn osia päästään kokoamaan varsinaisiksi näyttelyesineiksi.
– Kokoaminen on sitten oma hommansa ja sitä varten me suunnittelemme tukirakenteen tai kehikon, jonka varaan se sitten rakennetaan, Ahverdov kertoo.
Säilynyt osa on noin seitsemän metriä leveä ja parikymmentä metriä pitkä. Museoviraston suunnitelmissa on konservoida vain osa hylyn materiaaleista. Konservoimatta jäävät osat kuitenkin dokumentoidaan tarkasti ja niistä on tehty muun muassa kolmiulotteisia malleja, joita voi katsella myös museoviraston nettisivustolla (siirryt toiseen palveluun).
Monimuotoinen tutkimuskohde avaa aivan uusia uria meriarkeologiaan
Samaan aikaan osien konservoinnin kanssa etenee tutkimustyö, jossa selvitetään hylyssä käytetyn puun alkuperää ja tarkkaa ajoitusta. Hylyn rakennuspuiden vuosilustoja tutkimalla nuorimmat puut on jo aiemmin ajoitettu vuoteen 1684. Nyt pyritään selvittämään esimerkiksi sitä, kuinka kauan puuosat ovat odottaneet aluksen rakentamista ja miten alukseen tehtyjä korjauksia voitaisiin ajoittaa.
– Tästä on paisunut mielenkiintoinen ja laaja tutkimusyhteisö, Elisa Ahverdov kertoo.
Mukana on ollut kansallismuseon omien meriarkeologien lisäksi muun muassa laivanveistäjä analysoimassa kappaleita ja niiden työstöjälkiä, hyönteistutkija, joka on selvittänyt puussa olevien hyönteisten jälkiä sekä metsäekologeja, jotka ovat selvittäneet hylyssä käytetyn puun ikää.
Löytöpaikkansa perusteella Hahtiperän hylyksi nimetty alus oli tyypiltään limilautainen lotja eli matalassa vedessä käyttökelpoinen kuljetusalus. Se löydettiin hotelli Radisson Blun saneeraustyön yhteydessä takapihan alta. Alue oli aikanaan Oulun satama, joka maannousun takia jäi lopulta pois käytöstä.
Aluksen keula ja perä olivat ehtineet tuhoutua ilmeisesti jo aiemmin paikalla tehdyissä rakennuskaivauksissa. Myös osa aluksen laidoista oli vuosien saatossa lahonnut, mutta märässä hiekassa ja hapettomissa oloissa oli silti säilynyt noin neljä metriä pitkä ja puolitoista metriä leveä osa, joka voitiin säilyttää.
Käsittelyn jälkeen laivahylystä irrotetut näyttelykappaleet tulevat näytteille Pohjois-Pohjanmaan museoon sekä löytöpaikan vieressä olevaan Radisson Blu -hotelliin.
Voit kuunnella kansallismuseon konservaattori Elisa Ahverdovin haastattelun alta.