Helteellä vaatetus kevenee, mutta missä kulkee raja työpaikalla? ”Kunhan ei tule ilkosillaan”, sanoo Eliisa Sivula, joka hyväksyisi napapaidan toimistoon

Poikkeuksellisen helteinen sää on piinannut ja hellinyt suomalaisia viime viikot. Kuumalla tekee mieli keventää pukeutumista myös töissä.

Pitkät housut ja pikkutakit vaihtuvat toimistotöissä kevyempiin materiaaleihin, housujen lahkeet ja hameenhelmat lyhenevät. Mutta missä menee raja, mikä on sopivaa työpukeutumista?

Helteisenä tiistaina Helsingissä oli iltapäivälläkin lämpöasteita vielä noin 25. Toimistotyöstään kotimatkalla ollut Eliisa Sivula hyväksyisi työpaikalle puettavaksi napapaidankin. Töihin voi hänen mielestään pukeutua kuten muutenkin pukeutuisi.

– Kunhan ei tule ihan ilkosillaan tai muuten sopimattomasti.

Helsinkiläinen Sampsa Laamanen sanoo törmänneensä urallaan lähinnä vain ylipukeutujiin. Musta puku ja kravatti kuuluvat hänen nähdäkseen menneeseen aikaan. Itse hän oli helteisenä iltapäivänä pukeutunut kevyeen t-paitaan ja pellavasortseihin.

– En paljoa enempää tästä paljastaisi miehenäkään. Naisella on pikkaisen kevyempää. Kyllä jokainen itse tietää, mikä on sopivaa pukeutumista.

Helsinkiläistä Marko Kortesaloa puolestaan ei uima-asuunkaan pukeutuminen haittaisi.

– Mua ei haittaisi ollenkaan, vaikka ihmiset olisivat uikkareissa töissä. Ei se vaikuttaisi minuun asiakkaana tai sivustaseuraajana, että miten ihmiset on töissä pukeutunut.

Lapsensa kanssa liikkeellä ollut Esa Tiusanen puolestaan suosii järkevää ja siistiä pukeutumista, joka ei häiritse muita. Helsingissä asuvan Tiusasen kuuman kesäpäivän asuksi oli valikoitunut tumma pikeepaita ja pitkät housut. Niin hän sanoo yleensä töihinkin pukeutuvansa.

Naisten pukeutumista on kontrolloitu pitkään

Sopivan ja häiritsevän pukeutumisen rajoista on viime viikkoina puhuttu suoraan ja epäsuorasti.

Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola totesi kirjoituksessaan juhannuksen alla, että ”mielenkiintoinen kysymys on, että milloin toisen ihmisen pukeutuminen voi alkaa olla häirintää tai seksuaalista häirintää”.

Juhannuksen alla kansanedustaja Iiris Suomelasta (vihr.) lisättiin Twitteriin eduskunnassa salaa otettu kuva, jossa hän oli pukeutunut mekkoon. Kuvan julkaissut VKK-puolueen varapuheenjohtaja Jarno Vähäkainu sanoi saatetekstissä kokeneensa ”aikamoista seksuaalista häirintää”. Vähäkainulle annettiin tapauksesta porttikielto eduskuntaan.

Voiko omalla pukeutumisellaan häiritä toista? Helsingin yliopiston työelämän tasa-arvon tutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen professori Marjut Jyrkisen mukaan naisten pukeutumisen kontrolloinnilla on pitkät perinteet.

Hänen mukaansa keskustelussa on kaikuja menneiden vuosikymmenten raiskauskeskusteluista.

– Ajatuksenjuoksu saattoi kulkea jotenkin niin, että henkilö itse kerjäsi seksuaalisen väkivallan uhriksi joutumista esimerkiksi pukeutumisellaan tai liikkumalla väärässä paikassa väärään aikaan.

Samankaltaisia ajatuksia esiintyy nykypäivänäkin.

Jyrkinen muistuttaa, että edelleen saatetaan ajatella, että naisten pukeutumista täytyy rajoittaa, jotta miehet eivät joutuisi erilaisten kiusausten viettelemäksi. Jyrkisen mukaan ajattelutapa aliarvioi miehiä ja uusintaa perinteisiä sukupuolirooleja.

Ulkonäkö painaa työpaikoilla

Professori Jyrkinen tutki brittikollegansa Linda McKien kanssa johtavassa asemassa olevien naisten kokemuksia sukupuolittuneisuudesta ja seksualisoinnista työpaikoilla Suomessa ja Skotlannissa. Naisten kertomuksissa kävi ilmi, että he miettivät tarkkaan ulkoista olemustaan ja käytöstään.

– Moni kertoi, että yritti etenkin nuorempana olla antamatta vääriä signaaleja ja kontrolloi omaa tekemistään, puhettaan ja ulkoista olemustaan tarkoin. Ulkonäön nähdään ilmentävän pätevyyttä.

Ulkonäköön liittyvät odotukset ovat naisten osalta ristiriitaisia, Jyrkinen sanoo. Toisaalta oletetaan, että pukeutumisellaan tulisi osoittaa naisellisuutta ja olla viehättävä, toisaalta liian paljastavaa pukeutumista pidetään huonona.

– Lähtökohtaisesti pitäisi olla niin, että identiteettiään ja minuuttaan voisi rauhassa tuoda esiin kaikilla elämän osa-alueilla ilman tuomituksi joutumista, Jyrkinen sanoo.

Myös johtavissa asemassa olevilla miehillä ulkonäköön ladatut odotukset voivat olla jyrkkiä. Treenattu triathlonisti saatetaan nähdä kollegaansa uskottavampana.

– Voidaan ajatella, että tuo osaa pitää myös työelämän hanskassa, kun pystyy kontrolloimaan omaa kehoaankin.

Keveämpää ja väljempää

Ylen haastattelemien suomalaisten vinkit helteisten päivien työpukeutumiseen ovat selvät. Toimistotöihin päälle halutaan sujauttaa jotain kevyttä, väljää ja luonnonkuiduista valmistettua.

Suomalaisten työpukeutuminen on kesällä selkeästi rennompaa kuin talvella. Vaatteiden ei tarvitse olla erilaisia kuin muina vuodenaikoina, mutta kokonaisuutta on hyvä pohtia tarkkaan, muistuttaa henkilöstöhallinnon ammattilainen Pia Igoni.

– Tärkeää on ottaa toiset huomioon. Ei työpaikalle oikein voi pukeutua samalla tavalla kuin pukeutuisi lähtiessään kesäpäivää rannalle viettämään. On hyvä näyttää siistiltä ja asialliselta.

Igonin mukaan liika paljastavuus ja esimerkiksi vatsan näyttäminen ovat yleisesti olleet sopimatonta työpaikalle. Alusvaatteet tai uima-asu tulisi työpaikalla pitää hänen mukaansa piilossa.

– Pukeutuminen on osa käyttäytymiskulttuuria. Siinä voi tehdä itselleen karhunpalveluksen, jos pukeutuu epäasiallisesti. Osaaminen ja kyvykkyys voivat jäädä huomiotta, jos huomio kiinnittyy vääriin asioihin.

Igoni muistuttaa, että pukukoodit vaihtelevat toimialasta ja jopa työpaikasta riippuen. Kesäaikaan toimistossa työskenteleviä helpottaa usein ilmastointi. Vaikka ulkoilma on lämmintä, sisällä saattaa kaivata pitkähihaista.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 3. heinäkuuta kello 23:een saakka.