Hengenvaarasta pelastettu merikotka yllätti tutkijat: ”Näköjään merikotkienkin joukossa on vanhoja piikoja ja peräkammarin poikia”
Aikuinen merikotkanaaras rengastettiin ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa, kun lintu vahingoituttuaan joutui ihmisten hoteisiin. Nyt yksi siihen liittynyt arvoitus on saamassa ratkaisun.
Minnaksi nimetyn merikotkan liikkeiden seuranta on tuonut uutta tietoa aikuisten merikotkien käyttäytymisestä.
Lintu rengastettiin kolme vuotta sitten. Se oli saanut uistimen nokkaansa ja ehti jo saada lopettamispäätöksen ennen kuin neuvokkaat pelastajat keksivät keinon, jolla sen mahaan joutunut koukunpalanen saatiin ulos. Lintu sai pelastajansa Minna Pellisen mukaan nimekseen Minna.
Rengastajana toimi Tapio Osala, joka on seurannut linnun elämää siitä lähtien. Ennen Minnaa Pohjoismaissa ei ollut onnistuttu valjastamaan aikuista naarasmerikotkaa paikantimella.
– Sen ikää ei pysty tarkkaan määrittelemään, mutta se oli silloin yli 6-vuotias, nyt jo siis ainakin 9-vuotias, todennäköisesti vielä vanhempi. Me luulimme, että sen ikäinen lintu alkaa heti pesiä, Osala kertoo.
Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan lintu vietti sinkkuelämää kolme vuotta. Vasta nyt merikotkanaaras on löytänyt puolison.
– Sitä on ihmetelty, miksi se ei rupea pesimään. Merikotkatutkijoiden 50-vuotisseminaarissa se herätti ajatuksia, että näköjään merikotkienkin joukossa on vanhoja piikoja ja peräkammarin poikia, Osala sanoo.
Minnan alkuperä ratkeamassa
Minna-merikotkan tausta on ollut arvoitus tutkijoille, sillä Pohjois-Savossa rengastettu lintu on viettänyt kesänsä Suomessa ja talvet Saksassa. Nyt se on löytänyt saksalaisen puolison, jonka Osala on nimennyt Helmutiksi. Pariskunta on muodostanut reviirin Rügen-saarelle.
Osalan mukaan merikotkat valitsevat pesimäpaikan alle sadan kilometrin omasta synnyinpaikastaan, joten vaikuttaa siltä, että Minna on saksalainen.
– Meillä on menossa iso tutkimus, jossa selvitetään DNA:n avulla merikotkien sukupuita. Meillä on myös Minnan DNA-testi, mutta vielä sen sukupuu ei ole selvillä.
Mikä sitten voi selittää sitä, että sukukypsä lintu ei ryhdy heti pesimäpuuhiin? Osalan mukaan oikean kumppanin löytäminen ei välttämättä selitä asiaa. Pohjois-Savossa eläviä merikotkapariskuntia seuraamalla on nimittäin selvinnyt, etteivät nekään aloita heti pesänrakennusta.
– Kun merikotkapari oli löytänyt toisensa, ne hengailivat pari vuotta ennen kuin aloittivat pesinnän. Aikuisten merikotkien käyttäytymistä on alettu nyt ymmärtää paremmin.
Nyt jännitetään pesintää
Merikotkia on suojeltu Suomessa 50 vuotta. Suojelun ansiosta merikotkat ovat Osalan mukaan lisääntyneet, niiden suosimat pesimäpaikat täyttyneet ja ne ovat ryhtyneet siirtymään sisämaahan.
Osala tarjoaa yhden selityksen pesimisen lykkäämiselle:
– Jos mahdolliset pesimäpaikat ja reviirit ovat täynnä, niin silloin ei vain ruveta pesimään.
Merikotkat voivat elää jopa yli 30-vuotiaiksi, jos ne selviävät poikasiästä. Sen jälkeen niitä uhkaavat etenkin ihmisten toimet. Osalan mukaan yleisin kuolinsyy on lyijy. Myös tuulivoimaloihin törmääminen tappaa merikotkia.
Minnalla ja Helmutilla on siis todennäköisesti monia yhteisiä vuosia edessä, sillä merikotkat pariutuvat eliniäkseen.
– Ellei toinen puolisoista menehdy, jolloin ne voivat hyväksyä uuden puolison, Osala kertoo.
Nyt tutkijat jännittävät onnistuuko merikotkapari heti ensimmäisessä pesinnässään.