Herkät ihmiset aistivat asioita, joita muut eivät havaitse – siksi heitä pitäisi saada yhteiskunnan avainpaikoille, sanoo Mari Valonmeri
Mari Valonmeri huomasi jossain vaiheessa nuoruuttaan, että hän ei ole samanlainen kuin muut.
Hänen tapansa tarkastella maailmaa oli syvällisempi ja pohdiskelevampi kuin kavereilla, ja hän oli herkkä havaitsemaan, jos jollain on hätä tai jotain outoa on tekeillä.
– Silloin ajattelin, että se on negatiivinen ominaisuus, että minussa on jotain vikaa. Yritin lopulta vain esittää olevani kuin muut, Valonmeri kertoo.
Vielä tuolloin ominaisuudelle ei ollut nimeä. Tänä päivänä erityisherkkyys tai herkkyys on jo kohtalaisen tunnettu käsite, jonka popularisoi yhdysvaltalainen psykologian tohtori Elaine Aron 1990-luvulla. Aronin mukaan 15–20 prosenttia ihmisistä (siirryt toiseen palveluun) on hermostoltaan erityisen herkkiä.
Tunnettuudesta ja tavallisuudesta huolimatta herkkyys nähdään edelleen pääsääntöisesti vikana tai heikkoutena. Tämä ärsyttää Valonmerta.
– Herkkyydestä puhutaan lähes aina negatiivisesti tai ajatellaan, että siitä pitäisi päästä eroon. Oma kokemukseni on ihan toisenlainen.
Valonmeri pitää herkkyyttä eräänlaisena supervoimana: hän kokee aistivansa asioita, jotka ovat muille huomaamattomia. Hänellä on voimakas intuitio ja sisäsynnynnäinen taipumus ajatella ja kokea asioita myös muiden ihmisten näkökulmista.
Jo vuosien ajan Valonmeri on toiminut yritysvalmentajana, siis kehittänyt työkseen yrityksiä ja työyhteisöjä toimimaan paremmin. Työn ohessa on kypsynyt ajatus siitä, kuinka herkkien ihmisten ominaisuuksia voisi hyödyntää paremmin työelämässä.
Hänen mukaansa erityisherkkiä tarvittaisiin entistä enemmän johtotehtäviin ja avainpaikoille yritysmaailmassa ja kaikkialla yhteiskunnassa. Näkemys oli Valonmeren mielessä pitkään kirkas, mutta ajatus esimerkiksi kirjan kirjoittamisesta tuntui vieraalta.
Ehkä siksi, että kukaan muu ei tuntunut ajattelevan samoin.
Herkät harvassa yhteiskunnan avainpaikoilla
Lopullinen impulssi kirjan kirjoittamiseen tuli vastaan pikaviestipalvelu Twitterissä helmikuussa 2021.
Entinen ministeri ja kansainvälisen koulutusjärjestö IBO:n pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen kirjoitti, kuinka hänen mielestään herkkiä olisi syytä kuunnella entistä tarkemmin (siirryt toiseen palveluun) ja kuinka herkkyyttä ei pitäisi nähdä heikkoutena.
Viesti osui ja upposi. Valonmeri alkoi hahmotella kirjaa, joka ilmestyy alkuvuoden 2023 aikana Basam-kirjojen kustantamana. Herkät johtajat -kirja tarkastelee aikuisten herkkyyttä ja tapoja nähdä herkkyys vahvuutena työelämässä.
Olli-Pekka Heinonen on yksi kirjaan haastatelluista johtavassa asemassa toimivista herkäksi tunnustautuvista ihmisistä. Muita ovat HOK-Elannon tavaratalojen ketjujohtaja Sanna Mäenpää sekä tuottaja-muusikko Sakari Aalto alias Keko Salata.
Haastattelujen ja muun kirjaa varten tehdyn tiedonhankinnan myötä näkökulma kirkastui entisestään, Valonmeri kertoo.
– Herkkyydestä työelämäkontekstissa on puhuttu todella vähän. Kuitenkin herkillä ihmisillä on juuri niitä ominaisuuksia, joita tämän päivän työelämä kipeästi kaipaa.
Tällä hän tarkoittaa esimerkiksi kykyä asettua toisen asemaan, herkkyyttä aistia hiljaisia signaaleja ja uskallusta vaihtaa suuntaa, jos näyttää, että ollaan menossa vikaan.
Tulossa suuri työelämän murros
Valonmeri arvioi, että työelämän ajattelutavassa on tulossa laajempi muutos, jonka lähtökohtana on työntekijöiden näkeminen ensisijaisesti ihmisinä eikä resursseina. Muutos on osin jo käynnistynyt.
– Yrityksissä ja johtotasolla täytyy miettiä uudestaan, millainen yhtiön ihmiskäsitys on ja mihin se perustuu. Onko ihminen kone, jota ohjataan, vai itseohjautuva inhimillinen olento, jonka taitoihin ja osaamiseen uskotaan.
Valonmeren mukaan herkkiä ihmisiä on jo nyt työelämässä johtotehtävissä ja näkyvissäkin asemissa. Hänen mukaansa herkillä ihmisillä on sisäsyntyinen halu vaikuttaa ja luoda parempaa maailmaa.
Voimakkaan empaattisesti maailmaa tarkastelevat ihmiset osaavat tarvittaessa tehdä koviakin päätöksiä, mutta herkkiä johtajia ei motivoi pelkästään raha tai toisten voittaminen.
– Jos olet herkkä ihminen, se ei tarkoita, että et osaisi tehdä päätöksiä. Herkät eivät kuitenkaan luontaisesti hakeudu kovaan bisnesmaailmaan, jos se edellyttää epärehellistä kilpailua.
Valonmeren mukaan työelämän murrosta ja herkkien ihmisten esiintuloa kannattaa tarkastella laajempana yhteiskunnallisena kysymyksenä.
– Suurempi kysymys on, tarvitaanko tähän maailmaan oikeasti lisää kilpailua ja kovia arvoja vai pitäisikö meidän keskittyä enemmän johonkin ihan muuhun.
Miksi työelämässä pitäisi nostaa esiin erityisherkkiä ihmisiä? Kuuntele Mari Valonmeren Sunnuntaivieras-haastattelu kokonaisuudessaan:
Voit keskustella aiheesta maanantaihin 23. tammikuuta kello 23:een asti.