HS: Turpeen merkitys huoltovarmuudelle hävisi lähes olemattomiin – tuotanto romahti ”hallitsemattomasti”
Suomessa turpeen käyttö on romahtanut niin paljon, että sen merkitys energiahuoltovarmuudelle on pienentynyt lähes olemattomaksi. Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat.
– Kyseessä on dramaattinen muutos, voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen Huoltovarmuuskeskuksesta sanoo HS:lle.
Hän kuvaa romahtamista ”hallitsemattomaksi”. HS:n mukaan 2010-luvulla energiaturvetta tuotettiin keskimäärin noin 15 terawattituntia vuodessa. Tänä vuonna määrä on lähellä yhtä terawattituntia vuodessa. Nieminen sanoo, että turve ei ole enää merkittävä polttoaine, jos sen käyttö on kymmenen prosenttia siitä, mitä se oli viime vuosikymmenellä.
– Huoltovarmuusmielessä ollaan menettämässä yksi hyvä lämmöntuotannon huoltovarmuuden tekijä, Nieminen sanoo HS:lle.
Suomessa on jo pidemmän aikaa energiaturpeen käyttöä alas. Hallitusohjelman mukaan ”turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä”. Ilta-Sanomat kertoi toukokuussa, että turpeen energiakäyttö on pudonnut tavoiteltua nopeammin, mikä voi olla työ- ja elinkeinoministeriön turvetyöryhmän mukaan hallitsematonta.
Huhtikuussa keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoi, että turpeen käyttö on vähentynyt Suomessa liian rajusti oikeudenmukaisen siirtymän kannalta.
Ilta-Sanomat kertoi syyskuussa turveyrittäjä Marko Nummijärvestä, jonka perheyritys on tuottanut turvetta 1970-luvulta lähtien.
– Turpeella tässä on eletty meikäläisen koko elämä. Isä on tämän yrityksen aikoinaan aloittanut 1970-luvulla. Nyt energiaturpeen tarina alkaa kuitenkin olla aika lailla käsitelty ja pitää etsiä jotain muuta tulonlähdettä, Nummijärvi sanoi IS:lle.
Nummijärvi sanoi, että turvetuotannosta vapautuville suopohjille on keksittävä muuta käyttöä.
– Aurinkovoima alkaa olla Suomessa kannattavaa toimintaa, mutta siihen tarvitaan hehtaareita, joita meillä on. Alue sopii aurinkovoiman tuotantoon, sillä se on tasaista eikä siellä ole kiviä.