Hurja inflaatio heitti purnatun työeläkeindeksin päälaelleen – eläkkeet nousemassa palkkoja enemmän

Historiallisen rivakka inflaatio ja hintojen nousu on poikinut mielenkiintoisen sivuilmiön: eläkkeet voivat nousta ensi vuonna enemmän kuin palkat.

Suomalainen työeläkejärjestelmä on rakennettu siten, että voimakas inflaatio suosii eläkkeensaajia. Taustalla on liki 30 vuotta käytössä ollut taitetun indeksin 80–20-malli, jossa eläkkeen vuosittainen korotus määräytyy valtaosin eli 80-prosenttisesti juuri kuluttajahintojen nousun mukaan. Loput 20 määrittelee yleisen palkkatason nousu.

Perinteisesti palkat ovat nousseet kuluttajahintoja nopeammin, mutta koronapandemian ja Ukrainan sodan kiihdyttämä inflaatio on saanut voimasuhteet muuttumaan.

Taitetuksi indeksiksi kutsuttua eläkemallia vastaan on perinteisesti myös kovasti purnattu, sillä sen on katsottu jättävän eläkeläiset epäoikeudenmukaiseen asemaan palkkojen kehittyessä eläkkeitä sutjakammin.

Myös Helsingin Sanomat käsitteli muuttunutta tilannetta pääkirjoituksessaan juhannussunnuntaina. Tekstissä muun muassa varoitellaan, miten palkansaajille epäedullinen tilanne ajaa heidät maksamaan ”yhä suurempia summia eläkeläisille omasta palkastaan samalla, kun ikäluokat pienenevät”.

Eläketurvakeskuksen (ETK) toimitusjohtaja Mikko Kautto ei silti tilanteesta hätkähdä. Kääntynyt indeksi osoittaa hänestä kotimaisen eläkejärjestelmän toimivuuden.

– Suomen työeläkejärjestelmän lähtökohta on ostovoiman turvaaminen. Vallitseva tilanne osoittaa, että järjestelmä suojaa eläkkeensaajaa aika hyvin, hän kommentoi Taloussanomille.

Huolta on herännyt myös siitä, mitä tapahtuu kun eläkerahastojen sijoitustuotot ovat jäämässä tältä vuodelta heikoiksi.

– On totta, että työeläkevakuuttajien sijoitustuotoista on toistaiseksi tullut tänä vuonna negatiivisia tuloksia, Kautto myöntää.

Silti puskuria löytyy, hän vakuuttelee.

– Viime vuonna oli erinomainen sijoitustuottovuosi. Tuottoja oli enemmän kuin koko työeläkemeno yhteensä.

Näitä varoja on Kauton mukaan saatu rahastoihin, mikä osaltaan korjaa inflaatiokehityksen aiheuttamaa indeksimenoa.

– Jos asiaa katsoo koko työeläkejärjestelmän rahoituksen näkökulmasta, ei tässä ole käsillä mikään poikkeuksellisen vaikea tilanne, vaan se menee niin sanotusti osaksi maailman menoa.

Täysin ennenkuulumaton ei tämänkään vuoden indeksipoikkeama Kauton mukaan ole.

– Vuoden 2018 tienoilla oli sellainen tilanne, jolloin ansiot kasvoivat hyvin vähän, ja oli ihan hilkulla, että indeksi olisi kääntynyt samanlaiseksi kuin nyt.

Erona tosin oli se, että palkkojen lisäksi myös inflaatio nousi laiskasti.

– Toki tämänhetkisen inflaation vaikutukset ovat edelliseen nähden nelinkertaiset.

Kautto taustoittaa, että tuota vuotta edelsi kymmenen vuoden hitaan talouskasvun kausi. Se alkoi vuoden 2008 finanssikriisistä.

– Silloin työeläkeyhtiö- ja säätiöpuolen toimijoiden vakavaraisuudet heikkenivät voimakkaasti.

– Mutta jos työmarkkinoiden ja työeläkkeiden kehityksen kannalta katsoo, ei sekään vuosi ollut mitenkään poikkeuksellinen. Suomen työllisyys kehittyi ihan hyvin, mutta on totta, että tuon jälkeen ansiokehitys pysähtyi aika lailla kymmeneksi vuodeksi.

– Vaan eivätpä hinnat saati niihin pohjaavat työeläkkeiden indeksikorotuksetkaan juuri nousseet, hän summaa.

Kauton mukaan nurinkurisen indeksitilanteen keston määrittää paljolti inflaation luonne.

– Ei tämä varmaankaan ihan heti mene ohi. Inflaatio keskittyy tarjontapuolelle, kuten energiaan ja polttoaineeseen. Sitten myös Kiinan koronasulut sun muut nostavat hintoja.

Palkansaajalle paras varautumiskeino on ETK-pomon mukaan kuitenkin ”se, että tekee töitä”.

– Sillä saa paitsi palkkaa myös eläkeoikeutta. Suomen työtilannehan on tällä hetkellä kuitenkin yhä varsin hyvä.

Työntekijöiden ei siis kannata liikaa pillastua siitä, jos eläkkeet kehittyvätkin hetkellisesti palkkoja nopeammin.

– Palkansaajan työura kestää keskimäärin noin 40 vuotta. Jos sinä aikana tulee jakso, jossa palkkataso jää kuluttajahintojen muutoksen alle, on muistettava, että se on vain yksi vuosi niistä neljästäkymmenestä.

Toisin sanoen, koska työura on eläkkeensaantiaikaa pidempi, ei hetkellinen anomalia ainakaan tällä haavaa palkansaajien tilannetta romahduta.

– Eläkkeensaajan mahdollisuudet reagoida talouden muutoksiin ovat kuitenkin palkansaajaa vähäisemmät. Meidän järjestelmämme on nyt osoittanut, että tällaisten muutosten kuten inflaation iskiessä eläkkeensaajan asema on kuitenkin hyvin turvattu, Kautto toteaa.