Ihmiset varustautuvat päästä varpaisiin, armeijatavaran kauppa käy ja omavaraisuus on noussut arvoonsa – näin Suomi varautuu kriisiaikaan
Suomalaiset varautuvat pahan päivän varalle. Se näkyy Varustelekassa, armeijatavaran erikoisliikkeessä. Täältä haetaan taisteluliivejä, maastopukuja, jalkineita ja ballistisia suojauksia.
Varustelekan kehitysjohtaja Sampo Soinio laskee, että liikevaihto on kasvanut Suomen osalta 80 prosenttia.
– Paljon on kasvua ja isoja kuitteja, kun ihmiset varustautuvat päästä varpaisiin.
Soinion mukaan armeijavarusteiden lisäksi myös retkeilyvarusteiden kauppa käy. Eteisen nurkkaan voi pakata valmiiksi repun, jossa on kuivamuonaa ja vettä. Varusterepun voi kriisitilanteessa napata mukaan ja lähteä mökille. Myös retkivarusteita menee: makuupusseja, kiristyssiteitä ja ensiapupakkauksia.
– Näillä voi sitoa vähän pahempiakin haavoja kuin ne, jotka on tehty keittiöveitsellä, Soinio sanoo.
Kalasta vain 20 prosenttia tulee Suomesta
Moni suomalainen on ryhtynyt myös keräämään kaappeihin kotivaraa: vettä, säilykkeitä, ja kuivamuonaa. Esimerkiksi näiltä sivuilla näet, mitä kaikkea ruokakaappiin kannattaa varata, jos aikoo selvitä 72 tuntia.
Maa- ja metsätalousministeriön osastopäällikkö Minna-Mari Kaila pitää kotivaran keräämistä hyvänä ajatuksena. Hän kuitenkin muistuttaa, että ruoka ei ole kaupoista loppumassa.
Suurempi huolenaihe on suomalaisten maatilojen määrän vähentyminen. Tilojen määrä vähenee tuhannen tilan vuosivauhtia. Vielä vuonna 2010 Suomessa oli lähes 60 000 maatilaa. Viime vuonna tiloja oli alle 45 0000.
– Tahti on vain kiihtynyt viimeisen vuoden aikana, kun polttoaineen, rehun ja lannoitteiden hinta on noussut, Kaila sanoo.
Hallitus on jo päättänyt tukea kotimaista ruoantuotantoa 300 miljoonan euron tukipaketilla.
Pohjoisessa Suomessa ei ole mahdollisuutta viljellä aivan kaikkea. Mutta mikä Suomesta ensimmäisenä loppuisi, jos tuonti tyrehtyisi?
– Jos ajatellaan, että meidän pitäisi olla kokonaan omavaraisia, niin hedelmät, vihannekset, kahvi ja tee. Niiden viljely ei Suomessa onnistu.
Jos suomalaisten pitäisi elää oman maan antimilla, se tarkoittaisi palaamista kymmeniä vuosia ajassa taaksepäin. Ruokavalio koostuisi viljasta lihasta, juureksista ja sesonkituotteista. Kailan mukaan parantamisen varaa on. Suomessa syödystä kalasta vain 20 prosenttia saadaan Suomesta.
– Se on erikoista tuhansien järvien maassa.
Omavaraisuus noussut arvoonsa
Ilmapiiri Suomessa on muuttunut nopeasti sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Hallitus julkaisi viime viikon keskiviikkona ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon, jossa käydään läpi Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksia.
Varautumissuunnitelmia on tehty aina, mutta nyt on uusi vaihde päällä. Tämä näkyy turvallisuuskomiteassa. Turvallisuuskomitean tehtävä on avustaa kriisitilanteessa valtioneuvostoa ja ministeriöitä turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Sen jäseniä ovat esimerkiksi ministeriöiden kansliapäälliköt.
Turvallisuuskomitean yleissihteeri Christian Perheentupa uskoo, että koronapandemiasta opittiin paljon.
– Kaikessa on hankaluudessaan ja kauheudessaan se on opettanut jokaisen yksilön ja organisaation miettimään omaa varautumistaan. Korona on ollut hyvä herättäjä suomalaiselle yhteiskunnalle, Perheentupa sanoo.
Perheentupa pitää Suomen valttina pientä kokoa ja ihmisten kykyä toimia yhdessä.
– Komponenttien, erilaisten, polttonesteiden ja lääkkeiden saatavuus on hyvä, mutta arkipäiväiseen kuluttamiseen liittyvät toimintaketjut on yhä pidempiä ja haavoittuvampia, Perheentupa sanoo.
Lisää verkkohyökkäyksiä tulossa
Suomi varautuu parhaillaan myös erilaisiin verkkohyökkäyksiin. Tyypillisin niistä on palvelunestohyökkäys, jossa hyökkääjä ruuhkauttaa verkon ja pysäyttää järjestelmän toiminnan. Tästä esimerkkinä on valtioneuvoston ja ministeriöiden verkkosivuihin huhtikuun alussa kohdistunut hyökkäys.
Ulkoministeriön ja puolustusministeriön verkkosivut eivät toimineet hyökkäyksen aikana. Hyökkäys tehtiin hieman ennen Ukrainan presidentin Volodymor Zelenskyin puhetta Suomen eduskunnalle.
Tietoturvayritys Withsecuren tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen pitää ongelmallisena sitä, että suomalainen sähkö- ja tietoliikenne on yhä enemmän yritysten, eikä julkishallinnon varassa.
Hyppösen mielestä on myös hullua, että suomalaiset tunnistautuvat esimerkiksi verottajan ja Kelan sivuille pankkitunnuksilla.
Varmuuskopiot pilveen ja mökille
Hyppönen uskoo, että erilaiset kyber- ja hybridi-iskut verkkoihin lisääntyvät etenkin sinä aikana, kun Suomi päättää mahdollisesti hakea Natoon. Oma selusta kannattaa turvata, ettei laita kaikkia munia samaan koriin.
– On tosi fiksua että olisi pankkikortti ja luottokortti kahteen eri pankkiin, vaikka ei käyttäisikään sitä toista korttia kuin poikkeustilanteessa.
Palvelunestohyökkäyksiä huomattavasti vaarallisempia ovat sabotaasihyökkäykset. Niillä voidaan pysäyttää tietojärjestelmän toiminta kokonaan. Sabotaasihyökkäyksessä valtiollisiin tietojärjestelmiin murtaudutaan etukäteen ja ryhdytään sopivalla hetkellä tuhoamaan siellä olevia tietoja.
Hyppönen neuvoo ottamaan kaikista omista tiedostoista varmuuskopiot. Valokuvat, sähköpostit ja asiakirjat voivat kadota hujauksessa.
– Ja vielä niin, että ne varmuuskopiot ovat turvassa vaikka oma talo palaisi. Joko pilvessä tai ulkoisella kovalevyllä, jonka voi viedä vaikka mökille.
Katosiko suomalainen sisu?
Suomalaiset ylpeilevät sisulla, joka on kantanut pientä kansaa kriisiaikoina. Psykologi Soili Poijula muistuttaa, että ajat ovat muuttuneet ja sen mukana myös ihmiset.
– Nykyiset sukupolvet ovat eläneet hyvin suojattua elämää ja he luottavat siihen, että yhteiskunta auttaa. Aiemmin tärkeintä on ollut perheen ja suvun selviytyminen sekä vastuu toisista ihmisistä.
Varusteiden ja kotivaran hankkiminen ovat Poijulan mukaan kuitenkin selviytymisen merkkejä. Itse tekeminen antaa hallinnan tunteen sen sijaan, että vain pyörittäisi mielessään erilaisia uhkakuvia.
– Ahdistus muutetaan toiminnaksi ja se on positiivista. Turvallisuudentunne vahvistuu ja tulee tunne siitä, että itse tekemällä voi vaikuttaa. Se on ihmisille tärkeätä.
Poijula pitää tärkeänä sitä, että kansalaiset seuraavat asioita. Monille riittää kuitenkin se, että he hampaisiin asti varustautumisen sijaan noudattavat viranomaisten ohjeita hädän hetkellä.
Voi myös puuhailla jotain mukavaa, jotta ajatukset eivät jää pyörimään pelkojen ympärillä.
Lue myös:
Poikkeustilaan kannattaa varautua, testaa millä mallilla kotivarasi on