Suomen tieverkkoa riivaa romahdus, kirjoittaa Iltalehti. Renkaita tuhoavista kraattereista on tullut Suomen teillä uusi normaali, johon autoilijoiden on syytä totutella.
Kelirikoista on Suomessa kärsitty aina, sillä asfaltti ei taipumuksiltaan kestä jatkuvasti sulavan ja jäätyvän veden vuorottelua. Tammikuussa Iltalehti kuitenkin uutisoi, että jopa 20 autoa oli kärsinyt rengasvaurion ajettuaan Kehä I:llä sijainneeseen kraatteriin. Tapauksessa ihmetyttää kuitenkin se, että Ely-keskus kieltäytyi korvaamasta vahinkoja autoilijoille.
Ratkaisua perusteltiin sillä, etteivät kuljettajat olleet noudattaneet tarvittavaa huolellisuutta.
Esimerkiksi rajan takaisessa Venäjän Karjalassa kuljettajat ovat tottuneet teiden huonoon kuntoon. Ajotapa on osattu muovata ympäristöön sopivaksi. Pariakymmentä autoa vahingoittanut kraatteri ei kuitenkaan sijainnut mutkaisella pikkutiellä, vaan yhdellä Suomen ajetuimmista valtaväylistä ja vieläpä moottoritielle johtavalla rampilla.
Erinäisten kuoppien vältteleminen aiheuttaa kuitenkin pahimmillaan vaaraa koko liikenteelle.
– Jos rampeissa aletaan madella 30-40 km/h -nopeuksilla mahdollisia kuoppia peläten ja pieniäkin lammikoita väistellen, aiheutuu siitä vain ylimääräistä vaaraa. Moottoritielle tultaessa rampilta matelevien nopeusero vieressä kulkevaan liikenteen virtaan kasvaa liian suureksi, kirjoittaa Iltalehti.
Teiden huono kunto ei ole kuitenkaan ainoastaan Ely-keskuksen vastuulla. Korjausvelan on nimittäin annettu kasvaa poliittisella tasolla jo vuosia, ja Autoliiton mukaan summa hipoo jo 1,7 miljardia euroa. Esimerkiksi Marinin hallitus karsi määrärahoja jälleen niin, että teitä päällystetään tänä vuonna vain noin 1500 kilometriä. Pitkien etäisyyksien Suomessa se on todella vähän. Myös kustannusten nousu syö päällystettävien kilometrien määrää.