Ilmaston lämpenemisen hillitseminen 1,5 asteeseen on vielä kaukainen haave – asiantuntijat: Glasgow’n tulos merkittävä, mutta riittämätön
Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas oli Glasgow’n ilmastokokouksen kokouksen alettua toiveikas. Hän sanoi, että ilmastonmuutoksen torjunnassa ei kannata vajota synkkyyteen.
Synkkyyteen ei ole syytä vajota Taalaksen mukaan kokouksen jälkeenkään, vaikka julkisuudessa kokouksen lopputulosta on pidetty pettymyksenä. Hänen mielestään kokouksessa otettiin askelia oikeaan suuntaan.
– Ei se ainakaan epäonnistunut kokous ollut. Siellä mentiin monessa asiassa eteenpäin.
Lue lisää: Britannian Johnson Glasgow'n ilmastosovusta: Iso askel eteenpäin, tulevina vuosina paljon tehtävää
Lue lisää: Glasgow'n ilmastosopimus päättyi vesitettyyn sopuun – puheenjohtaja kyynelehti
Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas lokakuussa 2021.
Taalas sanoo, että päätöksillä ei päästä Pariisin ilmastosopimuksessa asetettuun tavoitteeseen, eli ilmaston lämpeneminen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen. Nykyisillä toimilla ollaan ”realistisesti 2,5–3 asteen polulla.”
– Jos kaikki poliittisissa puheenvuoroissa julki tuotu toteutuisi, voisimme päästä kahden asteen tuntumaan. Se kuitenkin edellyttää, että maat tekevät uusia sitoumuksia, joita Glasgow’ssa nähtiinkin, mutta ei siinä mitassa, että alle kahden asteen lukemiin.
Hän ei pidä varmana, että 1,5 asteen tavoite saavutettaisiin. Mahdollisuudet kahteen asteeseen pääsemiseksi ovat hänen mukaansa kuitenkin hyvät.
Taalas ei odottanutkaan, että kaikki ongelmat ratkeaisivat Glasgow’ssa.
– On jossain määrin epärealistista odottaa, että yksi kokous ratkaisee kaikki ongelmat.
Kokouksen puheenjohtaja Alok Sharma päätti kokouksen anteeksipyyntöön siitä, miten epäonnistunut lopputulos on.
Samoilla linjoilla on Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen. Hän sanoo, että Glasgow’n ilmastokokouksen onnistumisen tai epäonnistumisen arvioiminen riippuu siitä, miten asiaa lähestyy.
– Jos odotti, että yhdessä yksittäisessä ilmastokokouksessa ratkaistaan ilmastokriisi, joutui pettymään.
Tynkkynen sanoo, että jos kokouksen asettaa samaan jatkumoon muiden YK:n ilmastokokousten kanssa, Glasgow’n kokous ”pärjää oikein hyvin”.
– Tulos on merkittävä, mutta yksinään vielä riittämätön.
Taalas pitää merkittävänä muun muassa valtionpäämiesten julistuksia siitä, että metsäkatoa ja metaanipäästöjä hillitään.
– Jos Amazonin ja Afrikan sademetsien tuhoutuminen saadaan pysäytettyä, se on myönteinen asia.
Hän pitää positiivisena myös sitä, että valtionpäämiesten äänenpainot ilmastoasioissa olivat vakuuttavia. Taalas oli itse paikalla valtionpäämiesten kokouksessa ja kuvailee ennennäkemättömäksi tyyliä, jolla kokouksessa ilmastoasioista puhuttiin.
”Voi sanoa, että ongelmaa ei kiistetä ja intressi tehdä asialle jotain on suurempi kuin koskaan aiemmin.
Tynkkynen ja Taalas eivät ole kuitenkaan ainoastaan tyytyväisiä kokouksen tulokseen. Tynkkynen mainitsee esimerkiksi kirjaukset kivihiilen käytön vähentämisestä ja fossiilitukien alas ajamisesta.
– Ne kirjaukset olisivat voineet olla paljon tiukempia monessakin suhteessa.
Taalas pitää harmittavana sitä, että joillekin valtioille nopea eteneminen on vaikeaa.
– Tässä tapauksessa ne olivat Kiina ja Intia, jotka toimivat jarrumiehinä. Heidän energiapalettinsa on hyvin kivihiilipohjaista, ja se oli heille vaikea kysymys.
Jatkon kannalta keskeisenä Taalas pitää, että Kiina ja Intia luopuvat kivihiilestä ja siirtyvät muihin energiamuotoihin. Erityisesti Kiinan roolia ilmastonmuutoksen torjumisessa hän pitää yhtenä keskeisistä tekijöistä.
Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen.
Kovaa Kritiikkiä herätti lauantaina se, että Kiinan ja Intian vuoksi kokouksessa syntyneeseen sopimukseen kirjattiin lopulta, että kivihiilen käyttöä vähennetään sen sijaan, että siitä luovuttaisiin. Silti Taalas ja Tynkkynen ovat sitä mieltä, että asiassa mentiin eteenpäin.
– Ilmastoneuvotteluissa ei ole aiemmin otettu suoraan kantaa fossiilisiin polttoaineisiin vaan valtioille on jätetty vapaus vähentää päästöjä parhaaksi katsomallaan tavalla, Tynkkynen sanoo.
– Siinäkin hyvinvointimaat saivat edistysaskelia, Taalas toteaa.
Tynkkynen sanoo, että Intian kanta ei ole yllätys asiaa seuranneille, mutta nyt se tuli kaikille näkyväksi.
”Luulen, että on tavallaan terveellistä, että Intiasta nähdään puoli, joka jarruttaa kansainvälistä ilmastotyötä.
Tynkkynen uskoo, että aiheeseen palataan vielä tulevaisuudessa ja hänen mielestään on hyvä, että asia sai paljon kansainvälistä huomiota.
Miten suomalaisille voi perustella maan kunnianhimoisia ilmastotoimia ja kivihiilestä luopumista, kun suuret saastuttajat eivät sitoudu samaan? Sekä Tynkkynen että Taalas sanovat, että edelläkävijyys ilmastoimissa on ennen kaikkea mahdollisuus Suomelle. Taalaksen mukaan parhaimmillaan edelläkävijyydellä saavutetaan taloudellista hyötyä.
– Maailma on menossa joka tapauksessa ilmastonmuutoksen torjunnan suuntaan eli kunnianhimoisella toiminnalla voi saavuttaa bisnesmahdollisuuksia.
Myös Tynkkynen sanoo, että mikäli Suomi toimii edelläkävijänä hiilineutraaliudessa ja etsii ratkaisuja, joita koko maailma tulevaisuudessa tarvitsee, maalla on myös paremmat edellytykset myydä niitä muualla.
– Ei ole suinkaan niin, että se osoittautuisi huonoksi suomalaisten hyvinvoinnille.