Inkoon terästehtaan tiellä on vielä monta mutkaa – ”Nyt alkaa rahoituksen ja työntekijöiden etsintä”, kertoo norjalaisyhtiön toimitusjohtaja Ylelle
Hiilipäästöttömän teräksen valmistuksen pitäisi käynnistyä Inkoossa jo runsaan kolmen vuoden päästä. Näin suunnittelee norjalainen teollinen startup-yritys Blastr.
Lue lisää: Norjalaisyhtiö suunnittelee Suomeen neljän miljardin euron hiilipäästötöntä terästehdasta.
Norjalaiset ovat etsineet sijoituspaikkaa Blastrin tehtaalle jo jonkin aikaa, kertoi esimerkiksi Kauppalehti (siirryt toiseen palveluun) alkutalvesta.
Mistä hankkeessa on kyse?
Haimme vastaukset kuuteen kysymykseen suomalaisilta asiantuntijoilta ja yhtiön johdolta.
Mikä Blastr?
Blastr on vasta runsaan vuoden vanha yhtiö. Se on perustettu vuoden 2021 lopulla Vanir Green Industries -sijoitusyhtiön tyttäreksi.
Vanirin perustaja ja pääomistaja on norjalainen monimiljonääri Tore Ivar Slettemoen. Hän muutti lehtitietojen mukaan (siirryt toiseen palveluun) vastikään Sveitsiin, johon on muuttanut viime aikoina myös muita ison omaisuuden tehneitä norjalaisia.
Vanirin tavoite on tuottaa vihreitä akkuja teollisuuden, energian ja kuljetusjärjestelmien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.
Yritysryppääseen kuuluun niin akku-, tuulivoima- kuin vihreän polttoaineenkin yrityksiä.
Blastrin toimitusjohtaja Hans Fredrik Wittusenin mukaan yhtiö haastaa vanhaa terästeollisuutta.
– Meillä ei ole menneisyyden painolastia toisin kuin teräsyhtiöillä, joiden pitää korvata [fossiilisista polttoaineista riippuvaiset] olemassaolevat tuotantolinjat uusilla, Wittusen sanoo Ylen haastattelussa.
Kuinka varmaa toteutuminen on?
Varsinainen investointipäätös terästehtaasta tehdään vuonna 2025. Nyt on päätetty vasta mahdollisen tehtaan sijainnista, joten hanke on vielä alkutekijöissään.
Tulevien kahden vuoden aikana pitää saada valmiiksi ympäristövaikutusten arviointi, muut luvat ja kannattavuuslaskelmat.
Toimitusjohtaja Wittusenin mukaan Blastr aikoo houkutella investointeja pääomasijoittajilta ja pankeilta. Lisäksi yhtiö suunnittelee hyödyntävänsä tarjolla olevia julkisia tukia.
Invest in Finlandin johtaja Markku Kivistön mukaan myös rahoituksen hankkiminen on ”hyvin alkuvaiheissa”.
– Tämä nyt esitelty suunnitelma on se paras käsitys, jota kohti hanketta lähdetään työstämään. Varmasti se ajan kuluessa muuttuu, Kivistö arvioi.
Hänen mukaansa tehtaan perustajille oli tärkeintä tuoda kokoluokka julkisuuteen. Eri yhteistyökumppaneiden kanssa on tehty kulisseissa jo paljon työtä.
– Sähkön, logisitiikan, satamapalvelujen, työvoiman tarve… kaikki tämä on pitänyt määritellä jo tähän mennessä, ja se on vaatinut paljon työtä, Kivistö kuvailee.
Wittusenin mukaan tiukka aikataulu kirittää hanketta.
Millaisia työpaikkoja?
Tehdas tulee Suomen suurimmalle työssäkäyntialueelle, kun se rakennetaan Länsi-Uudellemaalle. Siksi työvoiman saanti on helpompaa kuin pienillä paikkakunnnilla.
Insinöörejä ja rakentajia voidaan tarvita myös ulkomailta. Rakennusvaiheessa tehdas työllistää tuhansia ihmisiä.
– Rakennamme jo parhaillaan organisaatiotamme, ja kerromme siitä lisää muutaman viikon isällä, Wittusen sanoo.
Väkeä etsitään sekä teräs- että vetytuotantoon. Inkooseen tulee terästä ja vetyä varten omat tuotantolaitokset.
Mitä on tämä ”vihreä teräs”?
Oulun yliopiston prosessimetallurgian tutkimusyksikön professori Timo Fabritius arvioi, että norjalaiset toteuttavat Inkossa pitkälti samankaltaista suunnitelmaa kuin SSAB Raahessa.
Hän käy läpi terästuotannon perusteet.
– Nykyisissä terästehtaissa laitetaan suuriin masuuneihin rautarikastetta pelletteinä sekä kivihiilestä tehtyä koksia. Masuunissa koksista syntyvä häkäkaasu irrottaa rautarikasteesta hapen.
Näin syntyy rautaa – ja pahamaineista hiilidioksidia.
Jatkossa pelkistysprosessissa käytetään Fabritiuksen mukaan hiilen ja häkäkaasun sijasta vetyä.
– Vety pelkistää ja nappaa hapen rautaoksideilta. Näin syntyy vettä ja niin kutsuttua rautasientä. Ne ovat harmaita noin 12 millimetrin palleroita, joissa on reilusti yli 90 prosentin metallisaatioaste.
Pallerot syötetään valokaariuuniin, jollaisia käytetään jo nykyisin kierrätysteräkseen pohjautuvassa teräksen valmistuksessa. Tässä prosessissa ei enää synny hiilidioksidia entiseen malliin.
Mistä saadaan riittävästi vetyä – ja sähköä?
Tehdasprosessia suurempi haaste voi olla se, mistä tehdas saa riittävästi sähköä vedyn valmistukseen.
– Se on minun mielestäni hyvin oleellinen kysymys. Blastrin suunnitelmissa on kuitenkin kyse aika lailla samankokoisesta terästehtaasta kuin SSAB:n hanke Raahessa, Timo Fabritius sanoo.
Fabritiuksen mukaan SSAB:n prosessi vaatii energiaa noin 8-10 terawattituntia, mikä on suunnilleen kymmenys Suomen nykyisestä sähkönkulutuksesta. Uudessa Inkoon hankkeessa puhutaan todennäköisesti saman kokoluokan lisäyksestä sähkönkulutukseen.
Tuulivoiman määrä kasvaa Suomessa niin voimakkaasti, että tuulisella säällä sähkön saanti ei ole ongelma. Silloin terästuotannossa tarvittavaa vetyä voidaan valmistaa edullisesti.
Sähköä on kuitenkin löydyttävä myös tyynellä – tai sitten on ratkaistava vedyn ison mittakaavan varastointi.
– Vedyn varastointia ei ole vielä ratkaistu näin isossa mittakaavassa. Se vaatisi niin isot kompressointilaitteet ja varastosäiliöt, ettei sellaisia ainakaan tällä hetkellä ole missään olemassa, Fabritius sanoo.
Missä vety varastoidaan?
Lappeenrannan ja Lahden LUT-yliopiston tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen ei ole huolissaan terästehtaan sähköntarpeesta tai vedyn varastoinnista. Hän muistuttaa, että SSAB:lla on Ruotsissa koekäytössä jo kalliovarasto vedyn säilytykseen.
Myöhemmin suunnitelmissa on suuri varasto, joka riittäisi täysimittaisen rautasienilaitoksen tarpeisiin.
– Kallioluolassa tulisi olemaan vetyä noin viiden vuorokauden tuotantoa varten. Vedyn varastointi on täysin mahdollista.
Laaksosen mukaan Suomen sähköntuotantopotentiaali on kymmenekertainen koko nykyiseen sähköntuotantoon verrattuna. Sähköä saadaan tuulesta ja auringosta jatkossa yllin kyllin ja sitä voidaan Laaksosen mukaan säilöä akkuihin sekä erilaisiin varastoihin kaasuksi, kemikaaleiksi ja lämmöksi muutettuna.
Hän harmitteleekin, miksi kotimaiset yhtiöt eivät tunnut huomaavan nopeaa muutosta.
– Olemmeko niin likinäköisiä, että emme huomaa tätä mahdollisuutta, joka meillä Suomessa on, Laaksonen kysyy.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoiltaan klo 23:een asti.
Aiheesta lisää:
Freyr Battery vahvistaa läsnäoloaan Suomessa uuden johtajan palkkauksella.