Venäjällä on useita merkittäviä sotilastukikohtia Suomen lähialueilla ja rajan läheisyydessä. Se ilmoitti vuoden 2023 alussa lisäävänsä sotilasvoimaa Suomen vastaisella rajalla tulevan kolmen vuoden aikana.
Vastoin kovia puheita, monet rajantakaiset varuskunnat näyttävät pikemminkin hiljentyneen, kun joukkoja sekä kalustoa on siirretty rintamalle Ukrainaan.
Ilta-Sanomien tilaamista satelliittikuvista käy ilmi mielenkiintoisia seikkoja. Esimerkiksi Viron rajan tuntumassa sijaitsevalla Pihkovan sotilasalueella on tapahtunut silmiinpistävä muutos vuoden takaisesta, kun lähes kaikki lentokoneet ovat hävinneet. Normaalisti kentällä olisi noin 25–30 kappaletta IL-76-mallisia isoja kuljetuskoneita.
Kansanedustaja, kenraalimajuri evp Pekka Toveri (kok.) arvioi IS:lle, että Venäjä on siirtänyt Pihkovan koneita turvaan Ukrainan uusien lennokki-iskujen varalta.
Analyytikko Pasi Paroisen mukaan koneiden puuttuminen viittaa myös siihen, että ne ovat aktiivisessa käytössä.
Pihkova on Suomen näkökulmasta kriittinen varuskunta-alue. Hypoteettisessa sotatilanteessa sieltä toimiva 76. ilmarynnäkködivisioona saattaisi muodostaa uhan lähialueille.
Lapin Sallan korkeudella, rajalta noin 50 kilometrin päässä sijaitsevassa Alakurtissa on Venäjän armeijan 80. arktisen moottoroidun jalkaväkiprikaatin tukikohta. Prikaati perustettiin kymmenen vuotta sitten ja sen vahvuus on noin 2000 sotilasta.
Maaliskuun alussa otettujen satelliittikuvien perusteella luminen varuskunta on aktiivisesti käytössä, joskaan kaluston määrä ei ole kasvanut.
IS:n tietojen mukaan Alakurtista on lähtenyt runsaasti sotilaita ja kalustoa Ukrainaan vuosien välillä.
Satelliittikuvien perusteella hiljaisinta vaikuttaa olevan Petsamon 200. moottoroidun jalkaväkiprikaatin varuskunnassa, joissa osa varastoalueista ja muista rakennuksista vaikuttaa hautautuneen lumeen. Myös varuskunnan viereinen harjoittelualue ei näytä elonmerkkejä.
– Kalustoa on näkyvillä vähänlaisesti, ja se vähä, mitä on näkyvillä, ei vaikuttaisi olevan mitenkään aktiivisessa käytössä, Paroinen arvioi.
Yhtenä Venäjän valioryhmänä pidetyn prikaatin vahvuudeksi on arvioitu ennen sotaa 4 000–5 000 sotilasta. Sittemmin juuri Petsamon joukkojen arvioidaan kärsineen suurimmat tappiot Ukrainassa.
Karjalankannaksella, noin 35 kilometriä Viipurista kaakkoon, sijaitsee Kamenkan varuskunta. Siellä majaileva 138. moottoroitu jalkaväkiprikaati on osallistunut hyökkäyssotaan. Viime elokuulta olevan satelliittikuvan mukaan varuskunnassa on tuoreita taisteluhautoja sekä poteroita, mikä viittaa Paroisen mukaan koulutustoimintaan.