Kaksi konepajaa alkaa maksaa bensarahaa työntekijöilleen – ”Henkilöstön kyky kulkea töihin on meille elintärkeää”
Keski-Suomessa kahden konepajan työntekijät saavat työnantajaltaan ylimääräistä korvausta työmatkakuluihinsa.
– Meillä on kaksi konepajaa, ja molemmat sijaitsevat semmoiset 40 kilometriä Jyväskylästä. Osa meidän työntekijöistämme ajaa jopa 60 kilometriä yhteen suuntaan meille töihin, yrittäjä Veli-Pekka Niemistö kertoo Taloussanomille.
Niemistön Jakeman ja Mecaman maksavat työntekijöilleen 0,03 euroa kilometriltä kodin ja työpaikan välisiltä työmatkoilta. Kyseessä on tammi–huhtikuulta kertyvä kertakorvaus.
– Tämä toteutetaan käytännössä niin, että katsotaan työssäolopäivät tammi–helmikuulta, ja jokainen saa sen mukaan semmoisen ”vappusatasen” kilometrien mukaan.
Päivittäin yritystensä kahvipöydissä istuva Niemistö kertoo, että polttoaineiden kallistuminen on jo niin merkittävää, että keskustelua on alettu käydä työssäkäymisen kannattavuudesta.
Niemistö moittii poliittista keskustelua ja toimia energian nopean kallistumisen tiimoilta hitaaksi ja sanoo, ettei tahtotilaa nopeille toimille tunnu olevan.
– Me totesimme, että meillä on mahdollisuus tänään päättää asiasta, ja päätimme saman tien, että näin tehdään ja kerrottiin asia saman tien porukalle.
Kolmen eurosentin ”kilometrikorvauksen” on määrä vastata hintojen noususta koitunutta työmatkakilometrin kallistumista. Kyse ei ole varsinaisesta kilometrikorvauksesta, vaan erillisestä palkkakorvauksesta. Työntekijä maksaa summasta verot ja työnantaja palkan niin sanotut sivukulut.
– Näemme tämän investointina henkilöstön tyytyväisyyteen. Olemme viime aikoina palkanneet lisää väkeä ja kasvaneet aika paljon.
– Tunnistamme sen, että metallialalla on osaajia on vaikea saada. Siksi henkilöstön kyky kulkea töihin vähän kauempaakin on meille elintärkeää. Parhaat ammattilaiset pystyvät oikeasti menemään sinne, missä he eniten tuottavat yrityksille ja yhteiskunnalle.
Niemistö haluaa tuoda esille myös sen, että konepajat ja niiden työntekijät tuottavat yhteiskunnalle koko ajan verotuloja sekä toisaalta sen, että tällaisista asioista yritykset pystyvät sopimaan itse paikallisesti.
– Pitäisi pitää huoli siitä, että yritykset pystyvät pyörimään ja työvoima pystyy liikkumaan ja että töihin kannattaa tulla, sieltä ne verotulot tulevat.
Takana on kaksi koronavuotta, jotka osoittivat sen, kuinka haavoittuva voi olla pitkälle vietyyn kansainväliseen työnjakoon perustuva järjestelmä. Niemistö huomauttaa, että tämän seurauksena teollisuutta alkoi tulla jopa takaisin Suomeen.
– Nyt olisi tuhannen taalan paikka pitää huoli siitä, että Suomessakin pystytään edelleen pitämään jalostavaa ja valmistavaa tuotantoa.
Asiasta kertoivat aiemmin Keskisuomalainen ja Maaseudun Tulevaisuus.