Kansanedustajat puolustavat sunnuntain tuplapalkkaa – muutamat pitävät vanhanaikaisena jäänteenä

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Hallitus kaavailee isoja uudistuksia suomalaiseen työelämään, mitä ammattiyhdistysliike ei kovin helpolla sulata, jos lainkaan. Työntekijäliitot osoittivat mieltään jo syksyllä, helmikuun alussa mielenilmaukset paisuivat useiden liittojen yhteisponnistukseksi ja suuremmaksi lakkosumaksi.

Ja lisää mielenilmauksia on luvassa.

Monta työelämän totuttua normia ollaan möyhentämässä, sunnuntain tuplapalkkaa ei. Sunnuntain ja pyhien tuplapalkasta keskusteltiin hallitusneuvotteluissa, mutta sitä ei kirjattu hallitusohjelmaan.

Suomen Yrittäjät toivoivat tuplapalkasta luopumista syksyllä.

Yle kysyi tiistaina kevätkautensa aloittavilta kansanedustajiilta, onko perusteltua, että sunnuntaina tehdystä työstä saa tuplapalkan. Kyselyyn vastasi 103 kansanedustajaa.

Valtaosa kyselyyn vastanneista edustajista puolustaa sunnuntaipalkkaa.

Sunnuntailisästä luopuminen olisi sadoille tuhansille ihmisille valtava palkanalennus ja iskisi matalapalkka-aloille, SDP:n Pinja Perholehto sanoo.

– Niin sanotun haittakorvauksen maksamista perustelee yhä se, että osan ihmisistä elämä pyörii edelleen pitkälti arkipäivisin. Ainoa reilu tapa luopua korvauksesta voisi tulevaisuudessa olla sisällyttää se peruspalkkoihin niitä korottamalla. Se ei olisi mikään helppo rasti.

Sunnuntailta maksettava palkka pitää yllä myös vakiintuneempaa viikkorytmiä, kristillisdemokraattien Päivi Räsänen pohtii vastauksessaan.

– Sunnuntait ovat myös perheiden, esimerkiksi koululaisten vapaapäiviä. Sunnuntaikorvaukset pitävät yllä sellaista viikkorytmiä, jossa työnteko pyritään keskittämään muille päiville ja näin turvataan paremmin yhteisöllinen vapaapäivä.

Jonkinlaista uudistusta pohtivat niin hallituksen kuin oppositionkin kansanedustajat. Esimerkiksi perussuomalaisten Onni Rostila ehdottaa lisän laskemista puolitoistakertaiseksi. RKP:n Eva Biaudet katsoo, että palkka on nyt perusteltu, mutta hän ehdottaa suurempaa kokonaisuudistusta.

– Voisimme katsoa työpäiviä tasavertaisemmin, jos työviikon voisi esimerkiksi jaksottaa eri tavoin – esimerkiksi kolme työpäivää ja kolme vapaata. Tarvitsemme henkilöstön hyvinvointia tukevia malleja, lyhentämättä työaikaa kokonaisuudessaan, Biaudet sanoo.

Sunnuntailta maksettava kaksinkertainen palkka on nyt kirjattu työaikalakiin. Tätä voisi muuttaa, mutta tuplapalkasta itsestään ei pidä luopua, vihreiden Atte Harjanne ehdottaa.

– Sunnuntaitöistä on perusteltua saada korkeampaa palkkaa, kun yhteiskunta edelleen laajasti pyörii arkiviikko-viikonloppu-rytmillä. Jäykkää linjausta tuplapalkasta juuri sunnuntaille ei kuitenkaan tarvittaisi lain tasolla.

Viikonlopun asemaa painottaa myös vasemmistoliiton Timo Furuholm: hänen mukaansa emme elä 24/7-yhteiskunnassa.

Tuplapalkka on vanhanaikainen jäänne, osa edustajista sanoo

Toisaalta tuplapalkka voi olla pienemmille yrityksille kuten vaikka ravintoloille tai kaupoille ongelma, jos niillä ei ole varaa pitää putiikkia auki sunnuntain tuplapalkan takia, kokoomuksen Pauli Aalto-Setälä huomauttaa.

– Minusta sunnuntain tuplapalkka on jäänne, josta voisi hyvin luopua. Pienillä yrityksillä ei ole varaa pitää ravintoloitaan tai kauppojaan sunnuntaisin auki. Toisaalta kyseessä on monelle tärkeä palkanlisä, jonka poistuminen pitäisi työnantajan ottaa huomioon kokonaispalkassa.

Sunnuntai on nykyään yksi päivä viikossa muiden rinnalla, sanoo myös perussuomalaisten Tomi Immonen.

– Sunnuntai on yksi liiketoiminnan päivä muiden rinnalla. Tämä markkinatalouden kehitys on nähtävissä selkeästi myös ulkomailla. Ylimääräinen palkkakustannus heikentää palvelujen määrää ja laatua tarpeettomasti ja heikentää pienyrittäjien kilpailumahdollisuuksia.

Yhteiskunta on muuttunut siitä ajasta, kun tuplapalkka on kirjattu lakiin, keskustan Mika Lintilä toteaa omassa vastauksessaan.

– Nykyisin pyhäpäivät ovat kauppojen aukiolojen myötä lähes rinnastettavissa arkipäiviin, mitä tulee palvelualoihin. Eroa tulee terveydenhoidonsektoriin. Pyhälisä pitäisi olla erilliseen keskinäiseen sopimukseen perustuva.

Kaksitoista edustajaa vastaa kyselyyn välimuodon eos. Harry Harkimo (liik.) perustelee näin:

– Viikonloppuna tehdystä työstä tulee maksaa jonkin asteinen korvaus, mutta tuplapalkka ei ole perusteltua, sillä sunnuntaina tehty työ ei tuota muita päiviä enempää.