Opettajaa huolettaa oppilaitosten rahoitusmallin, osaamistason heikentymisen ja tekoälyn yhdistelmä.
Pitkäaikainen matematiikan ja fysiikan opettaja Marika Toivola on huolissaan tekoälyn vaikutuksista Suomen koulutusjärjestelmälle.
Esimerkkinä Toivola kertoi 2. helmikuuta julkaistussa Uuden Suomen blogitekstissään, miten viiden opintopisteen ammattikorkeakoulun verkkokurssin pystyi läpäisemään kymmenessä minuutissa. Toivolan mukaan blogikirjoitus on kerännyt jo yli 300 000 lukijaa.
Matematiikkaa ja fysiikkaa ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijoille opettava Toivola korostaa, ettei tekoäly hänen nähdäkseen sinänsä ole hyvä tai paha asia. Hän kuitenkin kertoo Ilta-Sanomille olevansa huolissaan siitä, miten se vaikuttaa jo valmiiksi hankalien ongelmien kanssa painivaan suomalaiseen koulutusjärjestelmään.
Ongelmien juurisyynä Toivola näkee ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitusmallin, joka sitoo oppilaitosten rahoituksen sieltä valmistuvien opiskelijoiden määrään.
Tämä luo oppilaitoksille kannustimen päästää opiskelijoita kursseista läpi, vaikka kurssista ei olisikaan oppinut juuri mitään, hän kuvaa.
– Ikävä kyllä rahoitus perustuu yksinomaan määrällisiin, ei laadullisiin tavoitteisiin, Toivola sanoo.
Tämä puolestaan on hänen mukaansa jo johtanut opiskelijoiden osaamistason heikentymiseen.
– Osaamistaso on Suomessa romahtanut niin törkeästi, että insinööriopintoihin tulevilla on alakoulutasoista matematiikan osaamista.
”
Insinööriopintoihin tulevilla on alakoulutasoista matematiikan osaamista.
Eikä osaaminen opintojen aikana välttämättä kehity, Toivola sanoo. Hänen mukaansa opetuksen siirtyminen verkkoon ja valvotusta osaamisen mittaamisesta luopuminen tarjoaa opiskelijoille liian helpon reitin läpäistä vaaditut kurssit ilman, että varsinainen opiskelu missään vaiheessa edes alkaa.
Tekoälykehityksen hän sanoo vain vahvistavan tätä kehitystä. Verkkokurssin tehtävät voi helposti laittaa tekoälyn tehtäväksi.
Tämän myötä oppilaitokset täyttävät tavoitteensa valmistuvien opiskelijoiden määrästä, vaikkei opiskelijoiden osaamistaso kehity.
– Meillä valmistuu ammattikorkeakoulusta insinöörejä, ketkä eivät ymmärrä matematiikasta hölkäsen pöläystä, Toivola sanoo.
– Ja viesti on sama myös yliopistoista: siellä lasketaan vaatimustasoa siihen, että saadaan porukkaa ulos ja rahaa sisään.
Toivola on toiminut opettajan virassa yli 15 vuotta.
Parhaimmillaan tekoäly tukee oppimista, mutta nykyisessä tilanteessa se uhkaa tuhota oppimisprosessin toteutumisen, Toivola kuvaa. Hänen mukaansa korkeakoulututkinto ei enää ole tae osaamisesta. Tällä on vakavia yhteiskunnallisia seurauksia jo nyt.
– Meillä valmistuu insinöörejä työttömäksi, ja meillä on samalla työvoimapula, hän sanoo.
– Suomalainen koulutus on todella vakavassa tilanteessa. Sahaamme omaa oksaamme, hän tiivistää.
”
Opetus- ja kulttuuriministeriö on tämän rahoitusmallin luonut.
Toivola näkee tilanteen vaikeana.
Hän kritisoi voimakkaasti koulutuspolitiikan päättäjiä, erityisesti opetus- ja kulttuuriministeriötä.
– Opetus- ja kulttuuriministeriö on tämän rahoitusmallin luonut, hän sanoo.
– Siellä pitäisi kiinnittää huomio siihen, että kouluistamme on tullut laaduttomia.
Millaisia terveisiä Toivola haluaa ministeriöön lähettää?
– Älkää pilatko korkeakoulujamme, älkää pilatko nuoriamme.
Toivola kommentoi IS:lle Suomen heikentyneitä Pisa-tuloksia joulukuussa. Myös silloin hän ilmaisi huolensa insinööriopinnot aloittavien matematiikan osaamisen tasosta.