Banner Before Header

Kantti kestää! sanovat lomailevat jämsäläiset – Jatkuva kriisitila koettelee nyt suomalaisten sietokykyä kovimmin sitten toisen maailmansodan

Koronan uusien varienttien ja Venäjän turvallisuusuhkan alla elävä Suomi on avautunut jälleen matkustamiselle, kyläilylle sekä kesäjuhlintaan.

Yle jututti maskittomuudesta ja matkailusta nauttivia lomalaisia ja kuulosteli asiantuntijoiden mietteitä koko maailmaa koskettavasta murroskaudesta.

”Monet ovat olleet pitkään surumielisiä”

Helsingissä lasten ja sukulaisten kera pitkästä aikaa lomamatkaileva tamperelainen Jussi Toivonen vastaa kysymykseen ”Miltäs nyt tuntuu?”

– Tuntuu hyvältä. Rajoitukset ovat lähes poissa ja pääsee vihdoin matkustamaan.

Jussi Toivonen.
Tamperelainen linja-autonkuljettaja Jussi Toivonen on Helsingissä sukulaistensa ja lapsien kanssa kesälomamatkalla. Toivonen on huomannut, että vaikka Venäjän hyökkäyssota painaakin monen mieltä, on ihmisten aiempi suuri surumielisyys painunut pienemmäksi. Petteri Sopanen / Yle

– Minua ei ole ehtinyt suuremmiten pandemia ahdistaa. Olen linja-autonkuljettaja ja töissä olen käynyt normaalisti, Jussi Toivonen kertoo.

Matkustajiaan lähes kasvokkain kohtaava kuljettaja on kuitenkin huomannut ihmisissä pelkoa ja yksinäisyyttä.

– Monet ovat jollakin tavoin surumielisiä. On tämä muutos vaikuttanut moneen ihmiseen. Vanhuksetkin olivat pitkään ikään kuin pakotettuna neljän seinän sisälle.

Nyt ihmisiä ahdistavat myös turvallisuusuhka ja sodan pelko, kun naapurimaa presidentin sanoin riisui naamionsa ja paljastui julman hyökkäyksen aloittajaksi. Epävarmuutta aiheuttavat myös Turkin Nato-puheet ja ”harmaassa ajassa” eläminen.

”Täytyy vain elää tässä ja nyt!”

Vaan kantti kestää, tuumaa Jämsästä pääkaupunkiin lomareissulle tullut seurue.

Perheenäidit Hanna Partala ja Tiina Mustakallio kertovat, että koko seurue on riemuinnut jo pelkästään maskeista vapautumisesta ja siitä, että ylipäätään voi matkustaa vailla rajoituksia.

– Kun pandemiasta päästiin, tuli tämä sodan uhka. Mutta toisaalta, kun tähän ei pääse mitenkään vaikuttamaan, niin täytyy vain yrittää elää normaalisti täällä koto-Suomessa, pohtii Hanna Partala.

Lapsille tilanteesta on kerrottu peittelemättä, sillä sotauutisilta ei voi välttyä. Tiina Mustakallio jatkaa lähes samoin sanoin kuin Hanna Partala:

– Saisivat lopettaa sodankäynnin! Mutta mitä sille mahtaa? Täytyy vaan elää tässä nyt ja pitää omistaan huolta.

Tiina Mustakallio
Tiina Mustakallio ja Hanna Partala ovat ison seurueen kanssa pitkästä aikaa lomamatkalla pääkaupunkiseudulla. Iloa riittää jo pelkästään siitä, että nyt uskaltaa liikkua ilman maskia. Petteri Sopanen / Yle

Venäjän hyökkäyksen vaikutuksesta ihmisten mieliin on vielä vähän tietoa, mutta Jyväskylän yliopiston kyselytutkimus toukokuulta kertoo, että 21 prosenttia ihmisistä koki sodan vaikuttaneen mielialaansa melko paljon. Naisista näin vastasi jopa joka neljäs.

Psykologi: On ymmärrettävä, millaisia ”ötököitä” ihmiset ovat

Raa’at raiskaukset, Venäjän rikokset ihmisyyttä vastaan Ukrainassa sekä koronapandemia ovat osa historiallista kriisiä, jonka vaurioita paikkallaan vielä vuosia.

Riittävätkö suomalaisten henkiset voimavarat naapurimaa Venäjän uhkan varjossa eloon? Jaksavatko ihmiset uusien koronavarianttien ja rajoitusten pelkoa?

Näitä asioita pohditaan muun muassa valtioneuvoston kansliassa, jotta päättäjät saisivat kättä pidempää ratkaisujensa tekoon. Työryhmään kuuluu myös asiantuntija, psykologi Ville Ojanen.

Kettu-työryhmän psykologi Ville Ojanen.
Ville Ojanen työskentelee Senaatintorin kupeessa valtioneuvoston kansliassa. Psykologi on asiantuntijaryhmän jäsen, joka tuottaa käyttäytymistieteellistä tietoa päättäjille vaikkapa rokotuksista, rajoituksista ja siitä, miten selvittää, mitä ihmiset milloinkin tarvitsevat.Petteri Sopanen / Yle

– Lisään vielä luetteloon ihmisiä ahdistavista asioista ilmastonmuutoksen.

Ville Ojanen sanoo, että meidän pitäisi pohtia nykyistä enemmän sitä, mikä tekee meistä kykeneviä kohtaamaan kriisejä ja uhkia. Politiikkatoimissa ja päätöksenteossa on ymmärrettävä ihmisen toimintaa: vaikkapa koronakriisissa, rokotteiden ottamisessa ja Nato-turvallisuuden haussa.

– Mitä ihmisistä oikeasti tiedetään? Minkälaisia ”ötököitä” me oikeasti olemme? Mikä on ihmisille tärkeää?

Valtioneuvoston kanslian työryhmä pohtii ihmisten käyttäytymistä ja hallituksen päätöksiä nyt siis uusin silmin. Ajatus käyttäytymistieteiden käytöstä päätöksenteossa on lähtenyt liikkeelle Iso-Britanniasta.

– Yhteiskuntia on pääosin pyöritetty hallinnollis–juridisella päätöksenteolla. Nyt katseita on käännetty: Mietimme, tekisikö ripauksen ihmislähtöisempi ote meistä vahvempia.

OECD:n tilastojen mukaan käyttäytymistieteellisiä menetelmiä sovelletaan yli kahdessasadassa valtionhallinnon organisaatiossa koko maailmassa.

Suomessa valtioneuvoston kanslia pyöräytti käyttäytymistieteellisen hankkeen käyntiin vajaat kaksi vuotta sitten, kun tarvittiin ymmärrystä koronakriisin hoitoon.

Psykologi Ville Ojanen ymmärtää myös niitä, joille kriisejä alkaa olla jo liikaa eli niitä ihmisiä, jotka ovat vihaisia.

– Täytyy olla kanava purkaa myös vihaisuutta. Jos ottaa päähän, vituttaa ja on vihainen, niin ei voi mennä vain sanomaan, että älä ole vihainen.

Suurin murros sitten toisen maailmansodan

Mannerheimin lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Esa Iivonen
Kriisit koettelevat Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtavan asiantuntijan Esa Iivosen mukaan varsinkin nuoria. Esimerkiksi viime vuonna melkein kolmannes tytöistä kertoi kouluterveyskyselyssä kärsivänsä ahdistuksesta. Sasha Silvala / Yle

Suuri osa varsinkin nuorista, on kärsinyt koronasta: muun muassa yksinäisyydestä, palvelujen rapautumisesta ja etäkoulun aiheuttamista oppimisvajeista sekä eristyneisyydestä. Vaurioita, joita kriisit ja rajoitukset ovat puskeneet, paikkaillaan vielä vuosia.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Esa Iivonen sanoo, että lasten ja nuorten paha olo ja ongelmat ovat lisääntyneet.

– Elämme suurinta murrosaikaa sitten toisen maailmansodan. Syy löytyy sekä koronasta että turvallisuustilanteen muutoksesta Euroopassa, Iivonen analysoi.

Iivonen sanoo, että nuorten elämässä parin vuoden rajoitukset ovat olleet iso osa.

– Etäopetusjaksot ovat olleet tosi pitkiä. Varsinkin toisen asteen ja korkeakouluopiskelijat ovat tästä kärsineet. Se on vaikuttanut oppimisen lisäksi hyvinvointiin todella paljon, lisännyt yksinäisyyttä ja mielenterveyden pulmia.

Jo aiemmat kouluterveyskyselyt koronan ajalta osoittavat, että yhä useampi tyttö kärsii ahdistuksesta. Iivosen mukaan päättäjien on syytä tehdä viisaita ratkaisuja ja satsattava mielenterveyspalveluihin sekä perheiden tukeen.

Psykologi Ville Ojanen vetää myös suuria linjoja. Hän pohtii ahdistavien mullistusten kumpuavan pohjimmiltaan yhteiskunnan suurista kamppailuista: demokratian ja totalitaristisen järjestelmän taistelusta.

– Kamppailu kestänee vuosikymmeniä. Ehkä olemme lopulta tilanteessa, jossa väännetään siitä, pääseekö voitolle inhimillisesti kestämätön järjestelmä vai vielä nykyistäkin ihmislähtöisempi demokratia.

Source Link yle.fi