Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) suomii suorin sanoin hallituksen uusinta sähköhyvitysehdotusta, jonka tarkoitus on helpottaa kuluttajien laskunmaksuahdinkoa huippukorkealle ajoittain pompanneiden sähkönhintojen vuoksi.
Hallitus on jo aiemmin laatinut useita tapoja helpottaa kuluttajien sähkötuskaa. Uusin kädenojennus on takautuvasti maksettava sähköhyvitys ja maksuaikojen pidennys.
Tätä koskevan lakiehdotuksen lausuntoaika päättyi sunnuntaina. Lukuisat lausunnon jättäneet kiittävät sitä, että kuluttajien sähkövaikeuksia pyritään helpottamaan, mutta näkevät toteutustavoissa paljonkin viilattavaa.
Tukea rikkaille
KKV tarttuu lausunnossaan lakiehdotuksen kohtaan, jossa todetaan, että suurin tuki kohdistuu korkeimmalle tulokymmenykselle.
– Tukea voivat saada hyvätuloiset kuluttajat, joiden sähkölasku on eri tukien jälkeen pienempi kuin se oli vuosi sitten, KKV huomauttaa.
KKV muistuttaa, että yksityishenkilöiden sähkölaskuihin on entuudestaan myönnetty tukea kotitalousvähennyksen kautta, pienituloisten suoraa sähkötukea ja lisäksi sähkön arvonlisäveroa on alennettu.
KKV:n mukaan päällekkäisistä tuista seuraa, että ”kuluttajan sähkölasku voi tänä talvena olla pienempi kuin viime talvena, vaikka sähkön hinta olisi korkeampi.”
Nettovoittoa 90 euroa kuukaudessa
KKV esittää laskelman omakotitalolle, jonka kulutus on 2 500 kWh kuussa ja sähkönhinta 20 c/kWh.
– Kotitalous saa koko tukiajan (4 kk) 2 000 euron suuruiseen sähkölaskuunsa tukea noin 912 euroa. Samalla kulutuksella viime talven marras-helmikuun keskimääräisillä hinnoilla on sähkölaskun suuruus ollut 1 445 euroa, KKV ynnää.
Tukiajan netto on siis 1 088 euroa. ”Voittoa” kertyy 357 euroa neljältä kuulta eli 89 euroa kuukaudessa.
– Tuki tulisi kohdistaa nykyistä ehdotusta paremmin esimerkiksi sitomalla tuen omavastuu ja enimmäismäärä tuen saajan asumismuotoon. Nykyisellään tuen ulkopuolelle voi jäädä vähätuloiset kerrostaloasujat, joiden sähkölasku on moninkertaistunut viime ja toissa vuodesta. Yksi tapa kohdistaa tuet paremmin olisi saattaa ne tuloverotuksen piiriin, KKV huomauttaa.
Kuolinpesäkin hyötyy
Kaupunkien energiayhtiöiden etujärjestö Energiakaupungit katsoo niin ikään, että esitetty sähköhyvitys luo väliinputoajien joukkoja, joilla olisi aito tarve tukeen, muttei mahdollisuutta saada sitä tukiehdoista johtuen.
– Esimerkiksi pienituloiset ja pienen sähkönkulutuksen talouden rajautuvat tuen ulkopuolelle, vaikka tarve tukeen olisi todellinen.
Sen sijaan kuolinpesälle tukea ropisisi, arvioi Verohallinto.
– Ilmeisesti myös kuolinpesä voi saada sähköhyvitystä, koska vainajan sähkösopimus on tehty henkilötunnuksella henkilön eläessä, Verohallinto toteaa.
Kesämökin sähkölaskuun apua
Lisähyötyä hyvätuloisille tuo se, että kesämökkejä ei pystytä luotettavasti rajaamaan sähköhyvityksen ulkopuolelle.
– Laskutusjärjestelmässämme ei ole erikseen merkitty, onko kyseinen käyttöpaikka vapaa-ajan asunto. Niitä ei voi teknisesti rajata sähköhyvityksen ulkopuolelle, kuntaomisteinen Kymenlaakson Sähkö huomauttaa lausunnossaaan.
Helsingin kaupungin energiayhtiö Helen on samaa mieltä ja arvioi lisäksi, että ehdotettu hyvitysmalli on erittäin vaikea toteuttaa virheettömästi ja se sekoittaisi kaikkien asiakkaiden laskutusta.
– Esityksen mukainen aikataulu on lähes mahdoton, koska yhtiöiden tietojärjestelmiä ei ole rakennettu tähän tarkoitukseen ja toteutuksen työmäärä ja kustannukset olisivat erittäin merkittävät, Helen muistuttaa.
Kymenlaakson Sähkön mielestä aikataulu lisää riskejä merkittävästi.
– Suurin haaste on asiakkaat, joiden sopimus vaihtuu hyvitysjakson aikana. On olemassa erittäin suuri riski, että näiden asiakkaiden laskutuksessa laskenta ei toteudu oikein.
– Sähköyhtiöissä on rajallisesti työvoimaa korjaamaan virheitä ja tekemään lisätöitä, mikä voi aiheuttaa tilanteen, jossa hyvityksen ”jälkipyykkiä” hoidetaan hyvin pitkään.
Omakotiliitto näkee vaaroja
Eteläkarjalainen Parikkalan Valo huomauttaa, ettei se voi aikataulullisesti sitoutua maaliskuun alkuun.
– Tyypillisesti tämän suuruusluokan muutosten toteutus kestää kuusi kuukautta ja kustannuksia muodostuu 50 000–150 000 euroa.
Omakotiliittoa huolestuttaakin, miten tietojärjestelmien päivityskustannukset huomioidaan uudistuksessa.
– Vaarana on, että kustannus valuu viime kädessä asiakkaan maksettavaksi, eli tukea saava maksaa uudesta tietojärjestelmästä, jotta saa tuen, Omakotiliitto summaa.
Voit keskustella aiheesta 23.1. kello 23:een saakka.