Kokeile, pärjäisitkö mäkkäriduunissa – Shahzaib Khan, 19, tekee uraa hampurilaisravintolassa ja uskoo, että työkaverit tulevat jatkossa ulkomailta
Shahzaib Khan, 19, alkoi vajaat kolme vuotta sitten paistaa pihvejä McDonald’sissa, koska halusi tienata omat taskurahansa.
Alun perin tarkoituksena oli työskennellä opintojen ohessa vain viikonloppuisin, mutta nyt hän tekee täyttä työviikkoa vuoropäällikkönä ja tähtää vielä korkeammalle.
– Ravintolapäällikkö, kenttäpäällikkö, aluepäällikkö – vain taivas on rajana.
Khanin kaltaisista kunnianhimoisista ravintolatyöntekijöistä on nyt huutava pula ja monet ravintolat kelpuuttaisivat vähemmän innokkaitakin. Koronapandemian kuluessa alalta lähti arviolta 10 000–20 000 työntekijää.
Työvoimapula on vakavin McDonald’sin ja Hesburgerin kaltaisissa paikoissa. Viime vuoden lopulla pikaruokaloissa oli Palvelualojen ammattiliiton (Pam) mukaan tarjolla kaksi kertaa enemmän työpaikkoja kuin alalla työskennelleitä työnhakijoita.
Ongelman perimmäisistä syistä ainakin Khanilla on selkeä näkemys.
– Alkupalkka alalla on reilut kahdeksan euroa. On monia työpaikkoja, jotka maksavat enemmän, ja työ on helpompaa.
Työoloskandaalit ja korona veivät ravintola-alan maineen
Nuorten työelämää palvelualoilla tutkinut Lotta Haikkola kuvailee ravintolatyötä sosiaaliseksi ja monipuoliseksi mutta myös vaativaksi, kiireiseksi ja matalasti palkatuksi.
Viime aikojen työoloskandaalit voivat hänen mukaansa heikentää alan vetovoimaa.
Kuluneen vuoden aikana mediat ovat kertoneet ylipitkistä työpäivistä ilman taukoja, kohtuuttomasta kiireestä, huonosta johtamisesta ja puutteellisesta hygieniasta Hesburgerissa, McDonald’sissa ja Espresso Housessa.
Tutkimusten mukaan matalapalkkaisia palvelualan töitä tekevät erityisesti vähän koulutetut nuoret, naiset ja ulkomaalaistaustaiset. Ammattiliittoon kuuluminen ei ole niin yleistä kuin muilla aloilla.
Akatemiatutkija Haikkolan mukaan työntekijät pitävät kuormittavia työoloja ja työsuhteiden epävarmuutta normina ja mahdollisuuksia puuttua epäkohtiin huonoina.
Haikkola sanookin, että kun ongelmia ilmenee, monet työntekijät kokevat helpoimmaksi ratkaisuksi työpaikan tai alan vaihtamisen.
Korona heikensi työntekijöiden asemaa ja alan mainetta entisestään.
HOK-Elannon ravintoloiden toimialajohtaja Henriikka Puolanne kertoo, että kun rajoituksia veivattiin edestakaisin kovin tiuhaan, työnantajat pystyivät suunnittelemaan työvuoroja vain noin viikoksi eteenpäin.
– Työntekijät olivat melkoisessa vuoristoradassa. Epävarmuus ja alan ylle annettu leima koronakriisistä olivat henkilökunnalle rankkaa, Puolanne sanoo.
Pari viikkoa sitten HOK-Elanto ilmoitti sulkevansa kymmenkunta ravintolaa pääkaupunkiseudulla kesän ajaksi osin työvoimapulan takia.
Ravintolatyö ei ehkä pian kelpaa suomalaisille
Alan houkuttelevuuden hiipumisesta on näkynyt merkkejä jo ennen pandemiaa. Esimerkiksi opiskelupaikat eivät kiinnosta suomalaisia entiseen tapaan.
Vuoden 2015 jälkeen matkailu- ja ravintola-alan ammattikoulutuksen ja AMK-koulutuksen hakijamäärät ovat laskeneet noin kolmanneksella. Ammatillisessa koulutuksessa alan vetovoima oli kaikista koulutusaloista alhaisin vuonna 2021.
Matkailu- ja ravintolapalveluiden (MaRa) toimitusjohtajan Timo Lapin mukaan työvoimapulan ratkaiseminen edellyttää osa-aikatyön vastaanottamisen helpottamista. Lisäksi kohtaanto-ongelma pitäisi ratkaista eli työvoimaa pitäisi saada sinne missä on työpaikkoja, ja työntekijöiden osaamista pitäisi päivittää.
MaRan toimitusjohtaja Lappi toivoo myös, että ravintola-alalle saataisiin merkittävästi lisää työperäistä maahanmuuttoa.
Ruotsissa arviolta kolmannes ravintolatyöntekijöistä on ulkomaalaistaustaisia, ja Itävallassa vastaava osuus on jo noin puolet.
– Muualta Euroopasta työvoiman saaminen on vaikeaa, koska kaikissa EU-maissa on työvoimapula. Katse täytyykin kääntää Aasiaan kuten Filippiineille ja Intiaan, Timo Lappi sanoo.
Helsingissä on tavallista, että ravintolatyöntekijän ei tarvitse osata suomen kieltä. Esimerkiksi S-ryhmän Fafa’s-ravintoloiden keittiöissä ja saleissa kuulee enimmäkseen englantia.
Monessa muussa palveluammatissa, kuten ruokalähettinä tai siivoojana samansuuntainen kehitys on vielä pidemmällä.
Ulkomaalaisen työvoiman osuuden kasvuun alalla uskovat McDonalds’in Shahzaib Khan, MaRan Timo Lappi ja S-ryhmän Henriikka Puolanne.
Se ei välttämättä ole yksin hyvä asia.
Akatemiatutkija Lotta Haikkolan mukaan pienipalkkaisia palvelualan töitä tekevät ihmiset saavat muita heikommin yhteiskunnassa äänensä kuuluviin.
Riskinä on, että jos palvelualojen palkkatasosta ja työehdoista ei pidetä huolta, kahden kerroksen työmarkkinoiden kehittyminen kiihtyy.
Vaikka Shahzaib Khan viihtyy työssään McDonald’sissa, hän ei näe itseään yhtiön palveluksessa loputtomiin.
Kunhan töiden takia viipynyt lukio on paketissa, hän aikoo hakea opiskelemaan liiketaloutta.
– Haluan perustaa yrityksen: ehkä ravintolan tai ehkä muuta, mutta jotain omaa kuitenkin. En halua aina tehdä töitä jollekulle toiselle.
Juttua varten on haastateltu myös McDonalds’in viestintäjohtajaa Heli Ryhästä, ja keittiömestari-ravintoloitsijaa Pekka Terävää.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 1.7. klo 23 asti.