Kolme asiaa ratkaisee miten ankara talvi on edessä – huono tuuri voi romuttaa niistä jokaisen
Euroopan entuudestaan myrskyisät energiamarkkinat lävisti perjantaina uusi shokkiaalto, kun venäläinen Gazprom ilmoitti Nord Stream 1 -putken kaasuvirtojen katkenneen. Kaasuntulon kiinni pysymistä perustellaan teknisillä seikoilla, mutta todennäköisempänä pidetään taloudellista kiristystä.
Vaikka venäläisen maakaasun merkitys on ollut Suomen energiataloudessa vähäinen, heijastuvat Euroopan markkinoilla kohonneet hinnat myös tänne. Pula maakaasusta näkyy muiden energianlähteiden hintalapussa.
– Sähkö tulee olemaan ensi talvena joka tapauksessa kallista, mikä johtuu juuri Keski-Euroopan kaasuvajeesta. Sitten on toinen asia, tuleeko siihen vielä meidän aiheuttamiamme lisäpiikkejä, kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen sanoo Taloussanomien haastattelussa.
Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen vuonna 2015.
Talven pelätään pyyhkäisevän tänä vuonna Eurooppaan yli hyisenä ja hintavana. Fingridissä on jo varauduttu tilanteeseen, jossa kantaverkkoyhtiö joutuisi määräämään väliaikaisia sähkökatkoksia turvatakseen jonkinasteisen saannin kaikille. Toimitusjohtajan mukaan oltavat Suomessa riippuvat kolmesta tekijästä.
– Ne ovat Olkiluoto-3, Ruotsista – erityisesti etelästä – saatavan sähkön määrä ja säätila, joka vaikuttaa sekä kulutukseen että tuotantoon. Jos näissä menee kaikki pieleen, se on varmasti skenaarioista pahin.
Fingrid arvioi sähkönkulutuksen nousevan talven huipputilanteessa mahdollisesti noin 15 100 megawattiin. Kotimaisella tuotannolla tästä voisi kattaa parhaimmillaan noin 12 300. Lisäksi käytössä on arviolta 600 megawatin verran tehoreserviä.
Kolme skenaariota Suomen kriisitalveen
Paras mahdollinen skenaario
Sähkön tuotanto ja tuontisähkö riittävät kattamaan tarpeen
Olkiluodon kolmosyksikkö toimii täydellä teholla
Leuto ja tuulinen talvi
Pohjois-Ruotsissa sateinen syksy ja tuulinen talvi
Inkoon LNG-terminaali saadaan suunnitellusti käyttöön
Pahin mahdollinen skenaario
Sähköstä tulee pula ja kantaverkkoyhtiö joutuu määräämään väliaikaisia sähkökatkoja
Kylmä ja tuuleton sää laajasti Pohjolassa
Tuontiyhteyksissä vikaantumisia
Olkiluodon kolmosyksikössä uusia ongelmia jotka lykkäävät käyttöönottoa
Kallis energia/energiapula pysäyttää osan teollisuudesta ja elintarvikejakelusta
Sähkön käyttöön rajoituksia, esim. julkisten tilojen valaistuksessa ja lämmityksessä
Keskimmäinen skenaario
Sähkö on talvella joka tapauksessa kallista
Sää on vaihtelevaa
Olkiluodon kolmosyksikkö toimii, mutta ei täydellä teholla
Kotitalouksille suosituksia säästää sähköä
Sen jälkeen Suomi onkin mahdollisesti tuonnin varassa. Tarve sille on suoraan sidoksissa sääolosuhteisiin. Huoltovarmuuskeskuksen energiahuolto-osaston johtaja Pia Oesch toteaa, että tietyn rajan jälkeen jokainen pakkasaste merkitsee kulutuksen lisääntymistä jopa sadalla megawatilla.
Huoltovarmuuskeskuksen energiahuolto-osaston johtaja Pia Oesch Eurooppa-foorumissa Turussa 25. elokuuta.
– Pahimmassa skenaariossa meillä on Pohjolassa hyinen ja laaja korkeapaineen selänne, jossa ei tuule. Jos taas ajatellaan tilannetta, jossa emme varmaan juuri huomaisikaan eroa sähkönsaannissa, meillä olisi leuto talvi, jossa välillä tuiskaa räntää tai vettä ja talsitaan lähinnä kumisaappaissa, Oesch sanoo.
Viime viikkoina valtiovalta ja viranomaiset ovat kannustaneet suomalaisia säästeliäämpään sähkönkulutukseen. Työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, valtioneuvoston kanslia, Motiva ja Energiavirasto aloittavat lokakuussa yhteisen Astetta alemmas -kampanjan, jonka puolesta on julkisuudessa puhunut muun muassa elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk).
Kotitalouksien itsesääntely ei ole kuitenkaan talvelle pohdituista toimista ainoa. Syy on ilmeinen: Energiateollisuuden viimevuotisen tilaston mukaan asuminen ja maatalous vastaavat yhdessä alle 30 prosentista Suomen sähkönkulutuksesta. Teollisuuden osuus siitä on 44 sekä palvelujen ja rakentamisen osuus 25 prosenttia.
Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimusprofessori Maria Kopsakangas-Savolainen kertoo, että haastavimmissa olosuhteissa osa yrityksistä voisi joutua ajoittamaan operointinsa uudelleen.
Tämä tarkoittaisi tuotannon siirtämistä yötunneille edullisemman sähkön perässä. Useammilla toimialoilla osa henkilöstöstä voisi tehdä joitakin työvuoroistaan öisin.
– Varmasti joudutaan myös miettimään, mihin aikaan meille järjestetään ulkona valaistusta ja milloin se ei ole liikaa pois turvallisuudesta. Onko se tarpeellista kaikkialla vaikka ympäri vuorokauden? Kyllä tällaista kaikkea on mietittävä.
Professori uskoo, että tarvittaessa viranomaiset puuttuisivat kansalaisten ja yritysten sähkönkulutukseen ensin korona-ajalta tuttujen suositusten avulla. Kotitalouksia voisi suositella laskemaan huoneidensa lämpötilaa astetta tai paria alemmas.
– Vaikkapa sinne 19 asteeseen, joka ei kuitenkaan ole millään tavalla terveydelle haitallista. Sillä olisi jo todella iso merkitys, jos kaikki lähtisivät tähän.
Runsaasti energiaa käyttävän teollisuuden puolella olennaisin huolenaihe on tuotantokustannusten kasvu. Niiden ampaistua uusiin sfääreihin välittäjät eivät välttämättä enää kykenisi maksamaan tuotteistaan. Perutut kaupat pysäyttäisivät osan elintarvikejakelusta. Tätä Kopsakangas-Savolainen ei pidä kuitenkaan todennäköisenä.
– Toivon ja myös uskon, että tämä aivan pahin mahdollinen tilanne eli koko liiketoiminnan kaatuminen koskettaisi vain hyvin pientä osaa toimijoista. Varmasti tässä kuitenkin tiukille joudutaan.
Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimusprofessori Maria Kopsakangas-Savolainen.
Myös kuluttajien nousseet energiakustannukset heikentävät väistämättä yritysten liiketoimintaa. Ostovoiman heikentyessä ihmiset alkavat karsia menojaan. Se, mille toimialoille ilmiö iskisi raskaimmin, vaatisi professorin mukaan vielä tarkempaa analyysia.
– Se voi näkyä esimerkiksi talvilomissa ja lomamatkojen perumisissa. Korkeimpien tuloluokkien kulutuksessa ilmiötä ei välttämättä edes juuri huomaa. Sen sijaan keskituloiset tai siitä vähän vähävaraisemmat alkavat karsia kaikesta muusta paitsi välttämättömistä hyödykkeistä. Uudet talvivaatteet tai kodinkoneet jäävät ostamatta ja niin edelleen.
Järjestyykö tuonti Ruotsista?
Pia Oeschin mukaan Ukrainan sotaa edeltäneinä talvina Suomi on voinut vastata lisääntyneeseen kysyntään tuomalla sähköä myös Venäjältä noin 1 300 megawattia. Nyt apua ei ole luvassa sieltä eikä myöskään Baltian maista, joilla on omat saatavuusongelmansa.
Niinpä katseet kohdistuvat Ruotsiin.
Jukka Ruusunen katsoo vesi- ja tuulivoimaan nojaavan Pohjois-Ruotsin tilanteen näyttävän toistaiseksi lupaavalta. Siirryttäessä etelään tuonnin edellytykset muuttuvat kuitenkin epävarmemmiksi.
– Meillä on tänne erilliset putket pohjoisesta ja etelästä. Naapurin kantaverkkoyhtiö kertoo koko ajan omaa analyysiaan, ja talvipakkasilla saatavuus sieltä näyttää meidän osalta todella tiukalta, Ruusunen sanoo.
– On syytä huomioida myös, etteivät vikaantumiset tuontiyhteydessä ole vallan tavattomia. Silloin suuri tuontikapasiteettiyhteys olisikin pois käytöstä, huomauttaa Oesch.
Hyvässä tilanteessa Suomi saisi tuotettua sähköä tuulivoimalla reilusti yli 3 000 megawatin verran, mutta talven tuulisuus on yhä suuri kysymysmerkki. Tyyneys vaikuttaisi merkittävästi myös tuontiin Pohjois-Ruotsista.
– Tässä tullaan taas siihen säähän. Jos on kylmä, ei todennäköisesti kauheasti tuule. Kun tuulivoima on lisääntynyt kovasti kaikkialla Pohjoismaissa ja syrjäyttänyt sekä ruotsalaista ydinvoimaa että laajasti polttoon perustuvaa sähköntuotantoa, meiltä puuttuu nyt se säästä riippumaton tuotanto, joka meillä on aiemmin ollut, Oesch sanoo.
Valmistuuko Olkiluoto-3 ajallaan?
Mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan, saadaan sähkömarkkinoille helpotusta Suomen sisältä vielä ennen vuodenvaihdetta. Olkiluodon ydinvoimalan kolmas reaktori on jo ollut koekäytössä, ja kulutuskäyttöön sen pitäisi valmistua joulukuuhun mennessä. Sen kapasiteetti voisi juuri riittää korvaamaan Venäjän maakaasun jättämän loven.
Silti yksikään Taloussanomien haastattelemista asiantuntijoista ei vaikuta luottavan ainakaan vakaasti siihen, että reaktori valmistuu ajoissa. Huoltovarmuuskeskuksen Oeschin mukaan tästä huolimatta viime aikoina tilanne on vaikuttanut lupaavammalta.
– Vaikka sitä on kytketty korjauksen vuoksi pois verkosta, on koeajo taas edennyt, ja mitä ilmeisimmin laitos on suunnitelmallisesti menossa eteenpäin. Toivotaan nyt vain, että siellä ei ilmene mitään ikäviä yllätyksiä. Senhän takia koeajoja tietysti tehdään, että laitos varmasti toimii ja on turvallinen, Oesch sanoo.
– Toki heidän koeajonsa jo jonkin verran vaikuttaa sähkön saatavuuteen, koska siellä tuotetaan sähköä verkkoon, mutta se tehdään kuitenkin koeohjelman eikä kysynnän mukaisesti.
Mahdollisesti helpotusta saataisiin myös Fortumin satamaan Inkooseen suunnitellusta LNG-terminaalista, joka on tarkoitus ottaa käyttöön talven aikana. Oeschin mukaan terminaalin nesteytetystä maakaasusta sähköntuotantoa voisi saada varmistettua noin 600 megawatin verran lisää.
Mikäli Fingrid huomaisi sähkönkulutuksen karkaavan mahdottomaksi, olisi sillä toimivalta käskeä jakeluverkkoyhtiöt säännöstelemään sähköä ilman valtiovallan erillistä hyväksyntää. Syynä on se, että tilanne edellyttäisi hyvin nopeaa reagointia. Toimitusjohtaja Ruususen mukaan laajemmat käyttökatkokset vaatisivat kuitenkin ratkaisua päättäjiltä ja turvautumista korona-ajalta tuttuun valmiuslakiin.
Sähkökatkokset toteutuisivat tasaisin väliajoin, kestäisivät tunnista puoleentoista ja koskettaisivat käytännössä koko valtakuntaa. Nopeimmin katkokset määrättäisiin alueille, joilla kulutus on runsainta. Ne eivät saisi myöskään ulottua kriittisiin toimijoihin, kuten pelastuslaitoksiin tai sairaaloihin.
– Tässä asiat ovat kiinni jakeluverkkoyhtiöstä. Miten he pystyvät katkoksissa erottelemaan eri käyttäjät? Se ei ole ihan helppoa. Silloin tietysti lähtökohtana on, että kriittisillä kohteilla on myös omat varajärjestelmänsä. Koska meillä on nyt aikaa varautua, uskon että yhtiöt käyvät kulutusta hyvin tarkkaan läpi, Ruusunen sanoo.