Kommentti: Hiihdon MM-kisoissa piilee Suomelle tuttu sudenkuoppa – uskaltaako valmennus tehdä raakoja päätöksiä viestimitalien eteen?

Pekingissä Suomi jäi ilman viestimitalia. Planicassa viestiin tarvitaan tuoreita hiihtäjiä, kirjoittaa Yle Urheilun uutispäällikkö Pekka Aalto.

Hiihdon MM-valinnoista tuskin tulee suurta kahakkaa. Suomesta lähtee Planicaan 17 urheilijan joukkue, joka julkistettiin tiistaiaamuna. Lista oli odotetunkaltainen.

Olympiakisoissa maakiintiö on tiukka, mutta MM-kisoissa ei, minkä takia todella raakoja valintoja ja pudottamisia ei nyt tarvinnut tehdä.

Raaka peli alkaa vasta Planicassa, kun valmennus julkistaa matkakohtaiset valintansa. Niissä mitataan johtajuutta ja kykyä ajatella kisoja kokonaisuutena. Urheilijoilla on mielimatkansa ja mielipiteensä, mutta valmennuksen pitää uskaltaa oikeasti johtaa.

Käytännössä se tarkoittaa sitä, ettei urheilijoiden jokaista toivetta täytetä.

Perinteisesti suurin vääntö kohdistuu viestijoukkueisiin. Arvokisapaikkoja pohjustetaan kuukausia, ja valinta viestiin on suurin mahdollinen luottamuksen osoitus urheilijalle. Tämä siksi, että hiihtoyleisön silmissä viestit herättävät eniten intohimoja, minkä takia niissä koitoksissa on paljon voitettavaa ja hävittävää. Viestivalintojen onnistuminen määrittää pitkälti sen, millainen kuva valmennuksen osaamisesta jää.

Saksa ja Ruotsi tarttuivat tilaisuuteen

Pekingin olympiahiihdot sujuivat suomalaisilta erinomaisesti, pois lukien viestit, joissa mitalit karkasivat. Se oli iso pettymys lähtökohtiin nähden – Suomella oli Zhangjiakoussa tukku huippukuntoisia hiihtäjiä ja iskukykyinen huoltoporukka.

Suomi astui kuitenkin tuttuun sudenkuoppaan.

Naisissa perinteisen kymppi oli kaksi päivää ennen viestiä. Molemmissa kisoissa Suomea edusti sama nelikkö viestin hiihtojärjestyksessä Anne Kyllönen, Johanna Matintalo, Kerttu Niskanen ja Krista Pärmäkoski. Viestissä heistä kukaan ei varsinaisesti pettänyt, mutta Suomi jäi neljänneksi. Kaikilla mitalisteilla oli vähintään yksi tuore hiihtäjä.

Kultaa ottaneilla venäläisillä oli ankkurina Veronika Stepanova, joka ei osallistunut kympille. Saksan ja Ruotsin viestikvarteteissa hiihti jopa kaksi tuoretta naista.

Miehissä yksikään viestimitalistimaa ei peluuttanut samaa joukkuetta kuin 15 kilometrillä kaksi päivää aiemmin. Ei toki Suomikaan, mutta Ristomatti Hakolan ja Perttu Hyvärisen väsynyt meno vei mahdollisuudet, eikä tuore Joni Mäki päässyt ankkurina taistelemaan mitaleista.

Piipolle ja Lindholmille huilia?

Planicassa ohjelma on samanlainen kuin useimmiten arvokisoissa. Kympin ja 15 kilometrin väliaikalähtökisojen jälkeen urheilijoilla on yksi välipäivä ennen viestiä.

Nyt tullaan Suomen kannalta kriittiseen kohtaan. Tilanne avaa mahdollisuuksia varsinkin, kun väliaikalähdöt hiihdetään vapaalla, eikä suuria mitaliodotuksia ole.

Viestitarjokkaista Matintalo ja Hakola eivät missään tapauksessa ole mukana väliaikakisassa, mikä auttaa jo merkittävästi.

Tällä kertaa Suomen viestijoukkueissa täytyy olla vähintään kaksi tuoretta urheilijaa sekä naisten että miesten viestissä.

Vihonviimeinen virhe olisi tehdä väliaikakisoista näyttöpaikka viestiin. Näitäkin on vuosien saatossa nähty. Kilpailijamaat lepuuttavat kylmästi urheilijoita viestiä varten, ja suomalaiset huhkivat sijoilla 10–30 toisensa väsyksiin.

Suomalaisittain ”ongelmallisimmat” hiihtäjät ovat Eveliina Piippo ja Remi Lindholm. Heille vapaan väliaikakisa on selkeästi paras henkilökohtainen matka MM-kisoissa, mutta he ovat rankoissa maastoissa vahvasti tyrkyllä viesteihin.

Nostan hattua Suomen valmentajille, mikäli he uskaltavat torpata kaksikon vapaan kisat ja lähettää Piipon ja Lindholmin tuoreena MM-viestiin.