Warning: PHP Request Startup: open(/var/cpanel/php/sessions/ea-php82/sess_cf9ebb5e854645ed49fd8594c0de794a, O_RDWR) failed: Disk quota exceeded (122) in Unknown on line 0

Warning: PHP Request Startup: Failed to read session data: files (path: /var/cpanel/php/sessions/ea-php82) in Unknown on line 0
Kommentti: Lakkoaseet on teroitettu – tässäkö seuraava karmiva ’Suomen malli’? – Uutisalue

Kommentti: Lakkoaseet on teroitettu – tässäkö seuraava karmiva ’Suomen malli’?

Teollisuusliiton perjantaina julistamat työtaistelut ovat päänavaus sille, jota kaikki ovat povanneet pitkin vuotta. Palkkaneuvotteluista on tulossa kunnon rähinä.

Työnantajayrityksistä iso murheenkryyni on UPM erityisesti paperipuolelle, mutta myös Teollisuusliitolle. Näiden liittojen mielestä UPM haluaa lähinnä sanella, ei neuvotella. UPM haluaa tehdä jokaiselle liiketoiminta-alueelle oman sopimuksen, joka palvelisi parhaiten niiden erilaisia tarpeita.

Paperiliitto uhkaa UPM:ää lakolla vuoden alusta, ja UPM aloitti jo varautumisen biodieseljalostamonsa alasajoon Lappeenrannassa.

Työmarkkinarauhaa ei ole maassa.

Teollisuusliiton päätöksen syynä on lisäksi muutamia Suomen Yrittäjiin kuuluvia pk-yrityksiä. Liiton mukaan niissä kaavaillaan heikennyksiä muun muassa sairauslomien pituuksiin, lomarahoihin ja luottamushenkilötoiminnan lakkautuksiin. Teknologiateollisuuden ala on nyt kokonaisuudessaan sopimuksettomassa tilassa.

Lakkoaseiden kolistelu kohdistuu erityisesti niihin, sillä Teollisuusliitto katsoo, että yritykset romuttavat niin kutsuttua jälkivaikutusta. Se tarkoittaa, että vaikka tes olisi rauennut, yleisesti on tavattu noudattaa yhä keskeisiä työsuhteen ehtoja. Teollisuusliiton hallitus antoi perjantaina valtuutuksen aloittaa työtaistelutoimet näitä yrityksiä kohtaan.

Laajemmin työtaistelu liittyy siihen, että neuvottelut Teollisuusliiton ja uuden Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n kanssa eivät ole edenneet palkkakysymyksissä toivotulla tavalla.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja ensimmäinen varapuheenjohtaja Turja Lehtonen (vas.) ja pääluottamusmies Arto Liikanen (oik.) saapumassa Teknologiateollisuuden työnantajien ja Teollisuusliiton uusia työehtosopimuksia koskeviin neuvotteluihin Etelärannassa Helsingissä 30. marraskuuta.

Vaikea neuvottelutilanne on jatkumoa vuodentakaiselle, jolloin Metsäteollisuus ensin kokonaan, ja sitten Teknologiateollisuus vähän maltillisemmin, irtaantuivat vanhoista valtakunnallisista työehtosopimuksista. Ne haluavat saada neuvottelut yrityksiin, työntekijäliitot eivät ole päässeet yli rukkasista ja palkkapaineiden kasvaessa ilkkuvat päätöstä.

Teollisuusliitto esitteli toimittajille perjantaina verrokkimaiden lukuja, joissa on sen mukaan tehty korona-aikanakin Suomea isompia, 2–3 prosentin korotuksia. Teollisuusliitto ajaa ansiokehitystä, joka ylittää kuluttajahintojen nousun sopimuskaudella.

Tästä voi päätellä, missä työntekijöiden palkkavaateissa liikutaan. Palkankorotusprosentit ovat todella kaukana toisistaan, eikä edes uutta neuvottelupäivää ole sovittu sen jälkeen, kun neuvottelut keskeytyivät 30. marraskuuta.

Neuvottelutilanne on vaikea monella suunnalla. Ylemmät Toimihenkilöt YTN julisti samaan aikaan ylityökiellon teknologiateollisuudessa, samoin STTK:n jättiliitto Pro. Myös kemianteollisuudessa tes-neuvottelut jatkuvat yhä vaikeina.

– Työmarkkinarauhaa ei ole maassa, Teollisuusliittoa johtava Riku Aalto totesi.

Teknologiateollisuus paheksuu työtaistelutoimia ja sitä, että painostustoimia käytetään myös työnantajayhdistykseen kuulumattomia yrityksiä vastaan. Sen mukaan juuri nyt tarvittaisiin joustoja, kuten ylitöitä, kysyntäpiikin purkamiseksi.

Teollisuusliitto syyttää, että hässäkkä on täysin Etelärannasta lähtöisin. Kilpailukyky on hyvällä tasolla, tilauksia on enemmän kuin koskaan ja yritysten kone- ja laiteinvestoinnit kovassa kasvussa.

Toisaalta Teollisuusliiton esittelemässä paperissa kasvukäppyrä katkeaa tähän vuoteen, eikä ennusteita ollut mukana. Ekonomistit puhuvat pahimmillaan pelkästä kasvupyrähdyksestä.

Yhtä kaikki, liitto ei hyväksy, että sen pitäisi yhä noudattaa palkkakoordinaatiota, eli linjata omissa neuvotteluissaan vanhaa Suomi-mallia, kun kerran toisella puolella on irtaannuttu palkkaraamista.

Myös erityisesti Tehy, varovaisemmin Super, ajavat parannuksia ja korotuksia aloilleen, joilla on venytty ja väsytty koronakurimuksen takia enemmän kuin missään muualla.

Oma juonteensa on, että sote-alojen liitot ovat erityisen pettyneitä SAK:hon ja Akavaan, jotka ajavat palkkamalttia työnantajien rinnalla. Tehy kokee, että SAK on kääntänyt selkänsä hoitajille ja työntekijöille.

Source Link is.fi