6–7, 5–4, 5–4, 7–4, 4–3. Nämä eivät ole lottonumeroita, vaan jääkiekon SM-liigan kahden edellisen, keskiviikon ja torstain, ottelukierrosten tulokset.
Viisi peliä, 49 maalia. Siis keskimäärin 9,8 ottelua kohden.
Mahtavaa, SM-liiga!
Mukaan mahtui näyttäviä sooloja, komeita laukauksia ja monta muutakin maalia, joita piti ihastella uudestaan vielä videolta.
Kaikkein hienointa oli, että Lauri Marjamäen ja Jukka Rautakorven kohtaamisessa (Kärpät–JYP) nuotta venyi 13 kertaa! Näitä herroja kun ei ole tunnettu erityisinä hurlumhei-valmentajina.
Vaikka otteluiden viihdearvon määrittäminen maalien lukumäärän perusteella lienee ”junttimaista” eikä se aina kerrokaan koko kuvaa, maalit ovat suurelle osalle katsojista merkittävin tekijä ottelun viihdearvon kannalta.
Kuka voi sanoa, ettei haluaisi nähdä maaleja? Jääkiekko on maalintekopeli, ei -estopeli.
SM-liiga on hyvin taktinen sarja, eikä se siitä muuksi muutu. Mutta jos viivelähdöt, palautussyötöt, matalat trapit ja maltilla organisoidut puolustus- ja hyökkäyspelit eivät tuota maaleja, pelistä jää lähinnä steriilin tussuttelun maku, kuten eräs kiekkoasiantuntija tapaa sanoa.
SM-liiga ja ammattilaisjääkiekko yleensäkin on ennen kaikkea viihdebisnestä. Se on aina hyvä muistaa. Varsinkin, kun kotimainen kiekkoliiga on ajautunut – etenkin nuorten kuluttajien – kiinnostustaistelussa vuosi vuodelta entistä tiukempaan puristukseen turboahdetun NHL-kiekon kanssa.
Kyllä keskiviikon ja torstain liigakierroksillakin nähtiin paljon Suomi-kiekolle tyypillisiä pelitavallisia niksejä, mutta jos verkko heiluu tähän tahtiin, se kuittaa viulut komeasti.
Ei tästä silti vielä kannata vetää johtopäätöksiä SM-liigan uudesta ilotulitustrendistä – vaikka kivaahan se olisi.
Kun kautta on pelattu nyt 50 ottelua, maaleja on tehty keskimäärin 5,2 peliä kohden. Se on täysin linjassa viime vuosien keskiarvoon.
Edellisen 10 vuoden ajalta maalirikkain kausi oli 2018–19, jolloin verkko heilui keskimäärin 5,54 kertaa ottelua kohden.
Vaikka pudotus siitä 5,2:een saattaa kuulostaa melko mitättömältä desimaalipeliltä, se tarkoittaa 450 ottelun mittaisen kauden mitassa reilut 150 maalia vähemmän. Aika monta tunneläikähdystä vähemmän.
Vuosituhannen vaihteessa SM-liigassa verkko heilui keskimäärin 6,2 kertaa. Sellainen tahti olisikin nykypäivän ottelumäärällä jo 450 maalia enemmän kaudessa.
Fakta
SM-liigan maalimäärät
Runkosarjan ottelukohtainen maalimäärä 2000-luvulla.
-
2022–23: 5,22 maalia / ottelu
-
2021–22: 5,20
-
2020–21: 5,31
-
2019–20: 5,35
-
2018–19: 5,54
-
2017–18: 5,33
-
2016–17: 4,90
-
2015–16: 4,97
-
2014–15: 5,00
-
2013–14: 4,94
-
2012–13: 5,28
-
2011–12: 5,46
-
2010–11: 5,25
-
2009–10: 5,59
-
2008–09: 5,22
-
2007–08: 5,50
-
2006–07: 5,74
-
2005–06: 5,21
-
2004–05: 5,48
-
2003–04: 5,38
-
2002–03: 5,38
-
2001–02: 5,47
-
2000–01: 5,72
-
1999–00: 6,20
Data: Markku Hänninen / #liigadata