Kommentti: Naisleijonat on pahoinvoiva joukkue – tähtipelaajan sanat paljastivat karun totuuden
14. huhtikuuta 2019 koko Suomi eli ja hengitti naisten jääkiekkomaajoukkueen mukana.
Samana sunnuntai-iltana pidetyt eduskuntavaalit jäivät netin luetuimmissa jutuissa kakkoseksi, kun kansakunta jännitti MM-kotikisojen loppuottelua Yhdysvaltoja vastaan.
Kaikki tasavallan presidenttiä Sauli Niinistöä myöten hämmästelivät, miten Petra Niemisen laukoma jatkoaikamaali saatettiin hylätä.
Naisleijonat jäi hopealle Espoon Metro-areenassa pelatussa finaalissa.
Mutta miten hienoja esikuvia nuo kotikisat tarjosivatkaan. Noora Räty, Nelli Laitinen, Michelle Karvinen ja kumppanit innostivat lukuisia suomalaisia tyttöjä, mutta näin jälkeen päin on ikävä sanoa, että kotikisojen buumi jäi hyödyntämättä.
Jääkiekkoliitto oli asettanut jo vuonna 2018 tavoitteeksi kaksinkertaistaa tyttö- ja naiskiekkoilijoiden määrä seuraavan olympiadin aikana. Tavoite ei toteutunut. Kasvua ei ole tapahtunut yhtään.
Suomessa on 5 906 rekisteröitynyttä tyttö- ja naiskiekkoilijaa. Määrä on pysynyt kuuden tuhannen pinnassa jo vuosien ajan.
Suomessa on Pohjois-Amerikan jätteihin verrattuna suhteettoman vähän naispelaajia. Osuus kaikista jääkiekkoilijoista on vain 8,3 prosenttia. Kanadassa se on 16,7 ja Yhdysvalloissa 14,9 prosenttia.
Hyvin harvassa suomalaisessa kiekkoseurassa edes on tytöille omaa joukkuetta.
Kun siirrytään ruohonjuuritasolta huipulle, ongelmat eivät hälvene. Karu totuus on, että naisten maajoukkueessa pelaajien ei ole hyvä olla. Tämän asian on kertonut useampi maajoukkuepelaaja.
– Espoon kisojen jälkeen maajoukkue ei ole ollut ympäristö, jossa pelaaja viihtyisi, yksi huippupelaaja sanoi hiljattain.
– En voi sanoa, että siitä toiminnasta olisi mitenkään nauttinut.
On puhuttu huonosta johtamisesta. Pasi Mustosen valtakausi kesti aivan liian pitkään. Mustosella oli toki omat ansionsa vaatimustason nostamisessa ja menestyksessä, mutta kahdeksan vuotta jatkunut päävalmentajakausi aiheutti liian monelle pelaajalle pahaa oloa.
Rädyn ja Mustosen välinen mediasota heikensi maajoukkueen ilmapiiriä ja lisäsi turhaa ahdistusta ennen olympialaisia. Pelaajat suorastaan rukoilivat, että peli vihellettäisiin poikki, mutta hyvästä johtamisesta ei ollut tietoakaan.
Maajoukkueen general manager Tuula Puputti on oikein mukava tyyppi, mutta häneltä pelaajat olisivat toivoneet järeämpiä toimenpiteitä.
Mitään ei tapahtunut. Kohun annettiin paisua, koska kukaan ei mennyt väliin. Naisleijonat on suomalaisessa jääkiekossa outo irrallinen saareke, johon Jääkiekkoliitolla ei näytä olevan mitään otetta.
Naisleijonien konkarikapteeni Jenni Hiirikoski otti Tshekin jatkoaikamaalin omaan piikkiinsä.
Yksi keskeinen ongelma on maajoukkuepelaajien eriarvoisuus. Susanna Tapani on upea urheilija ja esikuva monelle nuorelle, mutta kun joukkueen ykkössentteri sai lähteä kesken MM-kisojen kaverinsa häihin, moni maajoukkuepelaaja tunsi tilanteen epäreiluksi.
IS:n tietojen mukaan ainakin yhdeltä kisapelaajalta kiellettiin osallistuminen perhejuhliin keskellä kisoja.
Tapani on niin tärkeä pelaaja ylivertaisena ykkössentterinä, että päävalmentaja Juuso Toivola tarjosi hänelle jo heinäkuun MM-leirillä mahdollisuutta lähteä häihin ja jättää alkulohkon USA-ottelu väliin.
Toivola heikensi ratkaisulla merkittävästi omaa uskottavuuttaan uutena päävalmentajana.
Mustosesta pelaajat käyttivät rajujakin nimityksiä kulissien takana. Toivola puolestaan vaikuttaa valmentajalta, jonka yli ainakin joukkueen parhaat pelaajat voivat kävellä.
Kakkosmaalivahti Meeri Räisäsen hyllytys kesken kisojen kertoo myös rumaa kieltään maajoukkueen ilmapiiristä. Räisäsen käytös on hämmentänyt muita maajoukkuepelaajia jo pitkän aikaa.
GM Puputti kuitenkin kiisti IS:n paljastaman hyllytyksen, vaikka Räisänen ei lopulta ollut kokoonpanossa puolivälierässä. Luukulla istui kolmosvahti Jenna Silvonen.
IS:n tietojen mukaan Räisänen oli sekoittanut mediakäytöksellään joukkueen pakkaa sen verran, että hyllytys oli pakko tehdä.
IS:n tietojen mukaan Räisäsellä ei ole enää asiaa maajoukkueeseen.
Naisleijonia pidetään jääkiekon ikuisena kolmosena, jolle pronssimitali on aina budjetoitu. Koska naisten jääkiekon mitali on olympialaisten helpoiten saavutettava jalometalli, maajoukkueen on annettu olla miten lystää.
Mitalikahveja on kiva kaataa, mutta kiinnostaako liittoa aidosti naisten maajoukkueen toiminta?
Torstain häpeällisen puolivälierätappion jälkeen olisi vihdoin aika kriittiselle keskustelulle siitä, mitä Naisleijonissa oikeasti tapahtuu. Vähän pöyhimällä paljastuu paljon asioita, jotka eivät kuulu huippu-urheiluun.