Kommentti: NHL:ssä todistetaan täysin poikkeuksellista suomalaistilannetta – Ruotsikin kalpenee jo
NHL:ssä eletään tänä päivänä huimia suomalaisaikoja monessakin mielessä.
Erityisesti sentterien suhteen.
Tällä hetkellä NHL:ssä on neljä tähtiluokan suomalaista ykkössentteriä. Siis joukkueen tärkeimmällä, vaativimmalla ja vastuullisimmalla pelipaikalla.
Jos kaikista kovin suomalaissentteri, Floridan Aleksander Barkov, 26, olisi pelikunnossa, niitä olisi nyt peräti viisi.
Carolinan Sebastian Aho, 24, on toki loistanut keskikaistalla valokeilassa jo useamman vuoden. Nashvillen Mikael Granlund, 29, ja Roope Hintz, 25, ovat sen sijaan nousseet joukkueidensa ykkösketjun johtajiksi vasta viime ja tämän kauden aikana.
Ja millä tavalla.
Kesken viime kauden vuosien tauon jälkeen takaisin ”omalle paikalleen” palautettu Granlund roihuaa tällä hetkellä NHL:n syöttötilastossa toisena heti itsensä Connor McDavidin jälkeen. Pistepörssissäkin Granlund on jo kärkikymmenikössä.
Hintz puolestaan on tällä hetkellä NHL:n kuumin maalipyssy, joka johtaa yhtä sarjan tämän hetken parhaista ketjuista. Keskiviikkoaamuna Hintz teki ensimmäisen hattutemppunsa NHL:ssä.
Jo viime kaudella Hintz takoi puolirampana tehoja yli piste per peli -tahtiin.
Nivusvammansa kesällä hoitanut tamperelainen on nyt jäällä vielä viime kauttakin kovemmassa iskussa. Hintz suorastaan dominoi ajoittain otteluita ja aiheuttaa mahtavalla luistelullaan kaaosta vastustajien keskuudessa.
Roope Hintz on tehnyt 9 viime pelissä 10 maalia.
Sitten on vielä Mikko Rantanen, 25 – hattutemppumies hänkin parin päivän takaa.
Rantanen on johtanut viime viikot mahtijoukkue Coloradoa ykkösketjun keskellä, koska Nathan MacKinnon on ollut loukkaantumisen vuoksi sivussa.
Ensimmäistä kertaa NHL:ssä vähänkään vakituisemmin sentterinä pelanneen Rantasen kahdeksan viime pelin tehosaldo on tuima 7+6.
Rantasen otteet keskikaistalla ovat olleet sitä luokkaa, että ne ovat herättäneet ajatuksen, voisiko Rantasesta tulla vakituinen keskushyökkääjä NHL:n huippujoukkueeseen.
Joko MacKinnonia kokeiltaisiin Rantasen laiturina tai Colorado rakentaisi tulevaisuudessa supertähdistään kaksipäisen hirviön johtamaan kahta kärkiketjua. Nähdyn perusteella molemmat olisivat kokeilemisen arvoisia.
Rantasella on kaikki ominaisuudet huippusentteriksi. Hän on iso, vahva, taitava, luistelu- ja kamppailuvoimainen ja ymmärtää peliä erinomaisesti. Edellisessä pelissään Rantanen oli jo ottelun paras aloittajakin.
Rantanen on tullut tunnetuksi laitahyökkääjänä, mutta homma toimii myös keskellä.
Suomalaisten keskushyökkääjien tilanne on muuttunut NHL:ssä nopeasti.
Ei tarvitse mennä kuin kauteen 2016–17, kun sarjan ainoat vakituiset suomalaissentterit olivat Barkov, Mikko Koivu, Valtteri Filppula ja Jori Lehterä.
Tästä nelikosta kolme ei enää edes pelaa NHL:ssä, mutta pelkästään sinivalkoisia ykkössenttereitä on jo nyt ainakin yhtä monta.
Eikä suomalaisosaaminen vain ykkösketjuun rajoitu.
NHL:ään on vyörynyt vaivihkaa useita suomalaissenttereitä.
Tulokas Anton Lundell, 20, on paikannut viime ajat Barkovia Floridan kärkiketjuissa, ja hänestä on kovaa vauhtia kasvamassa taas yksi huippuluokan suomalaissentteri NHL:ään.
Lundellin ohella Floridan keskikaistalla vakuuttavasti pelaa myös Eetu Luostarinen, 23, joka on kuin varkain paukuttanut alkukaudella jo seitsemän maalia.
Rasmus Kupari, 21, on puolestaan ottanut alkukaudella Los Angelesin kolmosketjun johdettavakseen. Kokeneemman osaston Erik Haula sentteröi Bostonin alemmissa ketjuissa.
Carolinan Jesperi Kotkaniemi, 21, on palautettu viime peleissä takaisin omalle paikalleen alkukauden laiturikokeilun jälkeen, ja porilainen on yltynyt heti maaliputkeen.
Juho Lammikko, 25, on pelannut valtaosan alkukaudesta Vancouverin nelossentterinä. Myös Henrik Borgström, 24, on saanut vastuuta keskikaistalla Chicagossa.
Alkukaudella kovaa jälkeä AHL:ssä tehnyt Otto Koivulakin, 23, nostettiin viime viikolla Islandersin kolmosketjun keskelle ja hän avasi heti pistetilinsä.
Suomen keskushyökkääjätilanne voi tällä hetkellä NHL:ssä paremmin kuin koskaan. Tulevina vuosina loisto kirkastunee vain entisestään.
Anton Lundellista on kasvamassa seuraava suomalainen tähtisentteri.
Tilanne on herkullinen myös kahden kuukauden päässä häämöttävien Pekingin olympialaisten suhteen.
Jos NHL-pelaajat pääsevät koronakurimuksesta huolimatta mukaan, Suomella on käytössään sentteriarsenaali, johon ei pysty paperilla vastaamaan kuin materiaaliltaan täysin ylivertainen Kanada, jolla jo pelkästään NHL:n ykkössenttereitä on käytössään lähemmäs parikymmentä.
Esimerkiksi Ruotsilla on tällä hetkellä NHL:ssä ykkössenttereinä vain Mika Zibanejad Rangersissa ja Elias Lindholm Calgaryssa, pienin varauksin myös Joel Eriksson Ek Minnesotassa. Heistäkin vain Lindholmin alkukautta voi verrata suomalaisten sentteritähtien loistoon.
Länsinaapurin sentteritimantiksi hehkutettu Elias Pettersson on puolestaan heivattu synkän alkukauden jälkeen jo kolmosketjuun Vancouverissa.
Venäjällä ykkössenttereitä ei sen sijaan ole NHL:ssä kuin yksi ainoa: Washingtonin Jevgeni Kuznetsov.