Hallitus esittää sähköyhtiöille korkeintaan kymmenen miljardin euron hätärahoitusta siltä varalta, että sähkön futuurihinnat jopa kaksin- tai kolminkertaistuvat nykyisestä.
Tämä varautuminen – ja samalla peruste juuri kymmenen miljardin euron summalle – ilmenee hallituksen eduskunnalle valmistelemasta esityksestä kuluvan vuoden kolmanneksi lisätalousarvioksi.
Esityksen selvitysosan mukaan kyseisellä luotto- ja takausvaltuudella hallitus haluaa varautua sähkön ”nykyisten johdannaishintojen kaksin- tai kolminkertaistumiseen”.
Ilmaus viitannee Nasdaq Commodities -hyödykepörssin noteeraamiin pohjoismaisiin sähköfutuureihin, joilla sähkön tuottajat, käyttäjät ja keinottelijat käyvät kauppaa tulevaisuuden sähkötoimituksista.
Sähkön futuurihinnat ovat viime kuukausina kohonneet rajusti ja heilahdelleet hetkittäin vielä rajummin. Tästä on koitunut suuria rahoitusvaikeuksia sähköä tuottaville energiayhtiöille, sillä tulevaisuuden sähkötoimituksia koskevat vakuusvaatimukset ovat kohonneet samassa suhteessa kuin hinnat ovat kohonneet.
Hallituksen hätärahoitusesityksessä on kyse juuri näihin vakuusvaatimuksiin liittyvästä rahoitustuesta.
Lue lisää: Fortum sopi valtion rahoituksesta – ehtona johdon palkitsemisen rajoittaminen
Pohjoismaisilla sähköfutuureilla on käyty kauppaa esimerkiksi kuluvan vuoden joulukuun sähkötoimituksista erittäin suurella hintojen vaihtelulla. Syyskuun alun jälkeen hinta on kohonnut 330 eurosta noin 380 euroon megawattituntia kohti. Viime kuussa saman sopimuksen hinta käväisi korkeimmillaan jopa 530 eurossa megawattitunnilta.
Jos hallituksen lisätalousarvioesityksen ilmaus ”nykyisten johdannaishintojen” viittaa edes suurin piirtein viimeaikaisiin futuurinoteerauksiin, tarkoittanee varautuminen hintojen ”kaksin- tai kolminkertaistumiseen” varautumista jopa pitkälle yli tuhannen euron megawattitunteihin.
Todennäköisesti hätärahoituksen mitoittaminen juuri kymmenen miljardin euron enimmäismäärään perustuu paitsi ”sähkön johdannaishintojen kaksin- tai kolminkertaistumiseen” myös arvioon tällaisen hintashokin sähköyhtiöille kenties aiheuttamista johdannaiskaupan vakuusvaatimuksista.
Hätärahoituksen mitoituksessa on toisin sanoen melkoisesti ”vielä pahemman päivän” varaa – mutta ei kuitenkaan miten paljon tahansa.
Jos sähköjohdannaisten hinnat kohoavat enemmän kuin kaksin- tai kolminkertaisesti nykyistä korkeammiksi, niin kuin esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa on käynyt, voi suurikin hätävara loppua kesken.