EU-maiden energiaministerit olivat perjantaina koolla edistäen komission valmistelemia yhteisiä tukitoimia niin ikään yhteisen energiakriisin haittojen vaimentamiseksi.
Yhteistoimet edistyvät kuitenkin tavan mukaisten poliittisten hidasteiden ja kompromissivääntöjen takia hitaanlaisesti, ja samasta syystä aikanaan toteen pantavat tuloksetkin jäänevät vaimeammiksi kuin alun perin oli tarkoitus.
Jäsenmaiden omatkin odotukset EU:n yhteistoimien tehosta vaikuttavat vaisunlaisilta, ja siksi osa EU-maista panee täyttä päätä toimeen omia suoran toiminnan kriisi- ja tukitoimiaan.
Niinpä päättyneen viikon tärkein energiatukia tai muitakaan kriisitoimia käsitellyt kokous ei ollutkaan EU-maiden energiaministerien tapaaminen.
Se oli Saksan liittohallituksen kokouskalenteriin torstaiksi odottamatta sovitettu ylimääräinen energiakriisikokous.
Siinä liittokansleri Olaf Scholzin hallitus päätti lainata ja käyttää 200 miljardia euroa erilaisiin uusiin energiatukiin.
Tukien tarkoitus on sama kuin Saksan ja muidenkin EU-maiden aiemmilla tukipaketeilla: huojentaa sähkö- ja kaasulaskujensa kanssa tuskailevien kotitalouksien ja yritysten rahahuolia.
Radikaali ero entiseen on uuden tukipaketin mittakaavassa.
Uuden tukipaketin 200 miljardia euroa on yli tuplaten suurempi kuin Saksan tähän mennessä toteen ja vireille panemien kolmen tukipaketin yhteensä 95 miljardia euroa.
Uudella tukipotilla Saksa panee EU-maiden energiatukien mitat ja määrät tyystin uuteen uskoon – ja herättää kysymyksen, mikä määrä tukirahaa on jo liikaa.
Voi nostaa Suomen korkoja
Saksan hirmutuet on tarkoitus rahoittaa suunnilleen yhtä mittavalla uudella valanotolla kuin tukiin ohjataan miljardeja. Tämä merkitsee entistä pidemmän välimatkan ottamista maan perinteisesti kurinalaisen talouspolitiikan ryhtilinjasta.
Saksan perustuslakiin kirjattu niin sanottu velkajarru estäisi tämän mittaluokan velkarahoitukset, mutta jarrupykälä on ollut tilapäisesti pois päältä alkujaan koronakriisin ja nyt näemmä myös energiakriisin aiheuttamien ylimääräisten menojen kattamiseksi velkarahoituksella.
”Saksa saa varmasti kokoon haluamansa miljardimäärät, mutta kilpailu lainarahasta kiristyy.
Hallitus pitää yhä ainakin muodollisesti kiinni tavoitteestaan saattaa perustuslain velkajarru taas voimaan ensi vuonna, ja siksi uuden energiapaketin 200 miljardia euroa on tarkoitus lainata velkakirjamarkkinoilta liittovaltion kirjoihin jo tämän loppuvuoden kuluessa.
Tämä merkitsee melkoisen suurta erää ennalta odottamatonta uutta velanottoa ennestään jo vuoden mittaan melkoisesti kiristyneillä euroalueen velkakirjamarkkinoilla.
Suomen valtio niin kuin useimmat muutkin eurovaltiot hankkivat oman pitkäaikaisen velkarahoituksensa käytännössä samoilta markkinoilta kuin Saksan liittovaltio.
Saksa saa varmasti kokoon haluamansa miljardimäärät, mutta kilpailu lainarahasta kiristyy. Saksan velkamäärän hirmuinen kasvu tarkoittaa, että Suomi ja muut Saksaa pienemmät tai vähemmän luotetut eurovaltiot voivat joutua maksamaan omasta velkarahoituksestaan ainakin hivenen aiempaa kovempaa hintaa.
Inflaatio voi voimistua
Saksan hirmutuet voivat heijastella Suomeen asti muutakin haittaa kuin se, että valtion velkakirjarahoitus voi jonkin verran kallistua.
Mahdollinen muu haitta voi syntyä energiamarkkinoilla kysynnän kasvusta ja hintojen noususta sekä pahimmassa tapauksessa vielä kertautua keljummaksi inflaation voimistumisesta – ja korkojen noususta.
Saksan uusien energiatukien 200 miljardin euron summa on jopa Saksan mitoissa iso raha, sillä se vastaa yli viittä prosenttia kuluvalle vuodelle ennakoidun bruttokansantuotteen arvosta.
Tuollaisen mammuttisumman ohjaaminen kotitalouksien ja yritysten energialaskujen monenlaisiin kevennyskeinoihin tarkoittaa, että yleisöllä on tuon verran varaa lisätä tai ainakin ylläpitää energian kysyntäänsä.
”Asetelmassa voi olla aineksia kysynnän ja tarjonnan entistä pahemmalle epätasapainolle.
Hallituksen paketti ei sisällä ainuttakaan toimenpidettä, joka mitenkään lisäisi energiakriisin mittaan entistä niukemmaksi huvennutta energiaraaka-aineiden saati sähkön tai lämmön tarjontaa.
Asetelmassa voi olla aineksia kysynnän ja tarjonnan entistä pahemmalle epätasapainolle, jollainen ennemmin lisää kuin lievittää energiamarkkinoiden hintapaineita.
Sen lisäksi, että Saksan ennestään kalliin sähkön kallistuminen heijastelisi hintapaineita Suomeen asti, se voimistaisi Saksan ennestään vuosikymmenten ennätyslukemiin karannutta inflaatiota.
Se taas lisäisi euroalueen keskuspankin EKP:n paineita kiristää euroalueen rahoitusoloja entistä kireämmiksi – ja pakottaa koko alueen korot Suomea myöten entistä korkeammiksi.
Hyötykin on mahdollinen
Saksan mammuttitukien toteen paneminen on vaikeaa tasapainoilua tukien avulla haviteltavien hyötyjen ja toimista mahdollisesti heijastuvien haittojen välillä.
Tapahtumia sivusta seuraavan lienee turha pelkästään pelätä pahinta, sillä tukipaketti ja sen toteutus voivat toki myös onnistua lievittämään kriisin haittoja tuottamatta ainakaan samaa vertaa muuta haittaa.
Yksi todennäköinen peruste tukisumman paisuttamiselle peräti 200 miljardiin euroon oli Saksan taloutta paraikaa uhkaava melko varma painuminen taantumaan.
”Suotuisakin tukivaikutus heijastuisi Suomeen asti.
Pitkälti juuri energiakriisin ja ehkä vähän sotahuolienkin takia EU:n talousmoottoriksi kehutun talouden toimeliaisuus on tämän vuoden mittaan heikentynyt tuntuvasti. Ainakin lyhytaikainen talvitaantuma eli kasvun kääntyminen talouden supistumiseksi vaikuttaa lähes väistämättömältä.
Hyvällä tuurilla uuden energiatukipaketin miljardit ehtivät kotitalouksien ja yritysten käyttöön parahiksi taantuman aikaan vahvistamaan kysyntää ennen kuin talous ehtii kärsiä kovin pahaa vahinkoa.
Tällainen taantumaa lievittävä suotuisakin tukivaikutus heijastuisi Suomeen asti, sillä onhan kyse EU-maiden suurimmasta taloudesta ja Suomellekin tärkeästä vientimaasta.
Koituupa Saksan hirmuisesta energiapaketista enemmän hyötyä tai haittaa, sen vaikutukset ulottuvat Suomeen asti.