Kommentti: Sanna Marinin hallituksen lupaama sähkötuki on tyhjää parempi – Euroopassa vaanii jo vielä pahempi energiamörkö
Hallitus hosui kovalla kiireellä valtion ensi vuoden budjettiin kiireelliseksi ja mittavaksi kehumansa sähkötukipaketin, jonka avulla se haluaa helpottaa energiakriisistä ja etenkin sähkön rajusta kallistumisesta kansalaisille koituvaa maksutaakkaa.
Tukipaketista ja sen eri osista on epäilemättä huojentavaa apua sähkölaskujensa kanssa tuskaileville, mutta ei sitä voi kehua erityisen nopeaksi eikä varsinkaan erityisen mittavaksi.
”Tukien tarpeen synnyttänyt energiakriisi alkoi suurin piirtein vuosi sitten.
Ei ainakaan, jos nyt luvattujen tukien ajoitusta ja mitoitusta verrataan siihen, että tukien tarpeen synnyttänyt energiakriisi alkoi suurin piirtein vuosi sitten, ja että sähkön hinta on kohonnut kuluttaja- ja sopimustyypistä riippuen jopa moninkertaisesti totuttua kalliimmaksi.
Vasta loppuvuodesta tai vielä myöhemmin ensi vuoden alkupuolella käyttöön tulevat tuet ovat käsillä olevaan ja jo pitkän aikaa kärsittyyn kriisiin nähden epäkohteliaasti sanottuna hidasta nuukailua.
Sähkön arvonlisäveron alentaminen on suoraviivainen ja nopeasti toteen pantavissa oleva tukikeino, mutta sekään ei saa aikaan ihmeitä.
Suurimmillaan sähkölämmitteisen omakotitalon sähkölaskuun voi odottaa kymmenien eurojen alv-kevennystä kuukaudessa. Sekin on toki jotakin, mutta se ei estä kuukauden sähkölaskua paisumasta jopa satoja euroja suuremmaksi kuin ennen kriisiä.
Toinen hallituksen lupaama sähkötuki on kotitalousvähennyksen tapaan sähkölaskusta haettava sähkövähennys, jonka toteutus on reunaehtoineen ja rajoituksineen tosin vasta hahmotteilla. Samoin pienituloisille luvattu sähkötuki on vasta valmisteilla.
Luvatut sähkötuet ovat hitaita ja niukkoja myös muiden EU-maiden vastaavien tukiohjelmien rinnalla, sillä Suomi on näiden uusienkin tukiohjelmien jälkeen yksi EU-maiden kitsaimmista kansalaistensa energia-ahdingon helpottajista.
”Suomi on näiden uusienkin tukiohjelmien jälkeen yksi EU-maiden kitsaimmista.
Suurin osa Suomea verrattomasti velkaisemmista suuristakin EU-maista on viime syksystä lähtien tukenut kansalaistensa energialaskuja jo useilla miljardien eurojen tukiohjelmilla ja niiden uusinnoilla.
Esimerkiksi Saksan ja Italian kaltaisissa maissa energiatuet on jo pitkän aikaa laskettu kymmenissä miljardeissa euroissa, ja vuotuisen bruttokansantuotteen arvoon verrattuna tukisummissa puhutaan prosenteista eikä prosentin osista.
Meillä hallituksen lupaamassa sähköpaketissa kyse on arviolta sadoista miljoonista – ja entisetkin energiatuet mukaan luettuna meikäläiset tuet jäävät alle prosenttiin vuotuisen bkt:n arvosta.
Penseähköt vertailut eivät toki todista, että Suomen hallitus olisi epäonnistunut ja suurempia tukia luvanneet muiden maiden hallitukset olisivat erityisen eteviä tai järkeviä.
Tällaisessa vertailussa paremmuus on katsojan silmässä.
Kun tukia jakavat ennestään velkaiset valtiot, kertyy jokaisesta tukieurosta lisää velkaa. Niinpä muita kitsaampia tukia jakava Suomen valtio velkaantuu vähemmän kuin anteliaampia tukia jakavat ennestäänkin Suomea velkaisemmat muut EU-maat.
Tätä Suomen muita niukempaa tukilinjaa – ja varovaisempaa velkaantumista – voi pitää hyveenäkin, joskin tämän lajin erottautuminen voi EU-maiden kesken osoittautua myös riskiksi.
”Mikään ei viittaa energiakriisin nopeaan väistymiseen.
Mikään ei viittaa energiakriisin nopeaan väistymiseen, joten se voi pitkittyä ja pahentua ensi vuoden mittaan.
Jos kehnosti käy, voivat Suomea velkaisemmat ja ennen kaikkea vaikutusvaltaisemmat suuret EU-maat todeta vuorostaan energiakriisin liian ankaraksi kunkin maan yksin kärsittäväksi – ja edellyttävän solidaarisia yhteistoimia.
Näin suomalaiset saisivat ensin muita EU-kansalaisia niukemmat energiatuet, ja päätyisivät vielä kustantamaan osansa muidenkin energialaskuista ja -tukiaisista.