Banner Before Header

Kommentti: Sodan nolo seuraus – Biden joutuu mielistelemään öljy­diktaattoreja

Tilanteet muuttuvat ja samalla asioiden tärkeysjärjestys.

New York Times kertoo, että Yhdysvaltain presidentti Joe Biden matkustaa kesäkuun aikana Saudi-Arabian. Siellä hän tapaa maan todellisen johtajan kruununprinssi Mohammed bin Salmanin.

Pyrkiessään presidentiksi Biden julisti tekevänsä Saudi-Arabiasta paariaan, hylkiövaltion. Tähän oli syynä maailmaa järkyttänyt murha vuonna 2018. Saudiagentit surmasivat julmasti kruununprinssiä arvostelleen toimittaja Jamal Khashoggin Turkissa. Kruununprinssiä on syyllistetty murhan tilaamisesta.

Toinen presidenttiehdokas Bidenia hiertänyt asia oli Saudi-Arabian sota Jemenissä. Heti valtaan tultuaan hän jäädytti Yhdysvaltain ja Saudi-Arabian asekauppoja.

Tehokkaimpia tilanteiden ja tärkeysjärjestysten sekoittajia ovat uudet sodat. Venäjän sota Ukrainassa ja Venäjään sen vuoksi kohdistetut pakotteet sekoittavat maailman öljykauppaa.

Äkkiä kruununprinssin synnit tuntuvat pieniltä Venäjän presidentin Vladimir Putinin synteihin verrattuna. Hänen kanssaan kruununprinssi muuten tulee toimeen aivan erinomaisesti.

Biden oli valmis tarjoamaan kruununprinssille ystävyyden kättä jo viime syksynä, jolloin tietoja Venäjän joukkojen keskityksistä Ukrainan rajalla alkoi tihkua. Kruununprinssi jätti kuitenkin lokakuussa saapumatta G-20 maiden kokoukseen, jossa lähentymisen oli tarkoitus tapahtua.

Bidenille näytettiin hänen paikkansa.

Biden joutuu nyt miellyttämään kruununprinssi Mohammed bin Salmania, vaikka julisti aikoinaan Saudi-Arabian ”paariavaltioksi”.

Yhdysvallat on viime vuosina kehuskellut energia­omavaraisuudellaan. Sitä edistävät uudet tekniikat liuskeöljyn ja -kaasun hyödyntämisestä.

Sota Ukrainassa osoittaa kuitenkin, että Yhdysvallat ei ole edelleenkään riippumaton öljymarkkinoiden heilahduksilta. Liusketekniikan aiheuttamia tuhoja kritisoivien ympäristöaktivistien protestit kiinnostavat entistä vähemmän.

Öljyn maailmanmarkkinahinnassa on kyse monimutkaisesta yhtälöstä, johon vaikuttavat eri öljylaatujen kysyntä ja tarjonta eri mantereilla.

Öljyn hinnan nousu maailmanmarkkinoilla tuntuu myös Yhdysvaltain huoltoasemilla. Se kiihdyttää inflaatiota entisestään. Yhdysvallat on jo joutunut vapauttamaan öljyn varmuusvarastojaan hintojen nousua kurissa pitääkseen.

Äänestäjien mielestä Yhdysvaltain presidentin tärkeimpiin tehtäviin kuuluu maan talouden vakaudesta huolehtiminen. Se on isompi asia kuin ihmisoikeudet ulkomailla.

Yhdysvallat ei voi olla välittämättä Euroopan liittolaisistaan, jotka pyrkivät eroon venäläisestä energiasta. Se ei todellakaan toteudu pikaisella vihreällä siirtymällä. Eurooppa tarvitsee öljyä ja kaasua muualta.

Saudi-Arabia on öljyntuottajien Opec-järjestön merkittävin jäsen. Sen toivotaan auttavan muidenkin öljymaiden intoa lisätä tuotantoaan. Pientä vihreää valoa on saatu.

Kun Venäjä myy omaa öljyään alennuksella vaikkapa Kiinaan ja Intiaan, muille öljyntuottajille avautuu mahdollisuus käydä lännen rahapusseilla.

Maailman suurimman öljy-yhtiön Saudi Aramcon tuotteet kelpaavat taas kaikille.

Bidenin on tarkoitus vierailla Lähi-idän kierroksellaan myös Egyptissä, Jordaniassa, Irakissa ja Arabiemiraateissa. Hän tuskin hakee niistä ideoita demokratian toteuttamisesta.

Arvellaan, että Yhdysvalloilla ei olisi mitään sitäkään vastaan, että iranilainen öljy virtaisi taas vapaammin maailmanmarkkinoilla. Maa on ollut vuosia Yhdysvaltain ankarien pakotteiden kohteena.

Kaikki öljy ei tule Lähi-idästä. Jo maaliskuussa Yhdysvallat alkoi parantaa välejään Venezuelan kanssa. Aiemmin se vaati maan diktatuurista vasemmistopresidenttiä Nicolas Maduroa luopumaan vallasta. Tämä ajoi Maduroa Venäjän syliin. Nyt hänenkin öljyvaransa taas kelpaisivat.

Yhdysvaltojen presidenttiä pidetään maailman mahtavimpana miehenä. Joe Biden oppii nyt, että kaikkein mahtavimmankin miehen on joskus kumarreltava.

Source Link is.fi